Paahtopaisti ja nektariinisalsa

Selasin tässä ruokakuviani inspiraation löytämiseksi, pitäisi nimittäin keksiä helposti valmistettavaa ja ruokaisaa purtavaa melkoiselle joukolle. Silmiini osui paahtopaisti ja nektariinisalsa (ohje taisi olla Glorian ruoka & viini -lehdessä kesällä 2010), heti tuli vesi kielelle. En jostain syystä ole edes blogannut niistä, nyt heti korjaan tilanteen.

Tarjoilin näitä pari vuotta sitten eräissä kesäjuhlissa. Paahtopaisti on tietysti aina hyvää, mutta tätä nektariinisalsaa kannattaa kaikkien kyllä kokeilla nyt heti kun nektariinit ovat parhaimmillaan. Se sopii erilaisten grilliruokien kyytipojaksi tai vaikkapa tortillojen seuraan (jos vaikka kävisi niin höperösti, että sää ei suosisi grillaamista...). Ja ihanan kaunistakin ruokaa se on!

Paahtopaisti

paahto- tai sisäpaisti (nautaa tai hirveä, kuten kuvassa)

suolaa ja mustapippuria

Ota liha hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Puoli tuntia ei riitä mihinkään, pari tuntia alkaa olla lähempänä totuutta ja mehevää paistia. Paistin voi ruskistaa kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa, mutta se ei ole välttämätöntä. Nosta paisti uunivuokaan ja työnnä siihen lihalämpömittari. Kypsennä paistia 125 asteisessa uunissa kunnes sisälämpötila on 55 astetta (tasaisen vaaleanpunainen kuten kuvassa) tai 60 astetta, jos haluat kypsemmän lopputuloksen. Hiero paistin pintaan suolaa ja pippuria. Kiedo paisti folioon ja anna vetäytyä vähintään 15 minuuttia. Leikkaa paisti poikkisyin viipaleiksi.

Nektariinisalsa

3-4 nektariinia

2 isoa tomaattia

1 punasipuli

1 mieto punainen chilipaprika

2 dl persilja hienonnettuna

1 limetti (3 rkl mehua)

1 rkl öljyä

1 rkl hunajaa

1/4 tl suolaa

Kuutioi nektariinit ja tomaatit. Kuori ja hienonna punasipuli. Hienonna halkaistu chili, josta on poistettu siemenet. Sekoita nektariinit, tomaatit, sipuli, chili ja persilja keskenään. Purista limetistä mehu ja sekoita joukkoon öljy, hunaja ja suola. Kaada kastike salsan joukkoon. Nosta viileään jäähtymään ja tekeytymään hetkeksi.

Sadepäivän voisilmäpullat

Lätäköissä hyppimisen jälkeen parasta sadepäivän puuhaa on leipominen. Nyt päätin vaihteluksi kokeilla voisilmäpullia. Luin joskus vinkin korppujauhojen käytöstä voin ja sokerin kaverina ja sitä piti tietysti nyt kokeilla. Ja voi voisilmäpulla sentään kun tulos olikin kiva!

Voisilmäpullat

Taikina suoraan jauhopussin (Sunnuntai) kyljestä:

5 dl maitoa
2 dl sokeria
1 muna
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa
2 ps kuivahiivaa
13-15 vehnäjauhoja
150-200 g voita

Täyte (noin suurin piirtein näin se taisi mennä):
n. 50 g voita
0,5 dl sokeria
0,5 dl korppujauhoja

Voiteluun:
1 kananmuna

Sekoita 42 asteiseen (reilusti kädenlämpöinen) maitoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Vispilöi taikinanesteeseen osa jauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää loput jauhot ja pehmeä voi. Alusta taikina tasaiseksi ja kinmoisaksi. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 40 minuuttia (kaksinkertaiseksi).

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Jaa taikina n. 20-24 osaan ja pyörittele pulliksi. Anna kohota puolisen tuntia liinalla peitettynä.

Valmista sillä aikaa täyte. Sekoita huoneenlämpöiseen voihin sokeri ja korppujauhot. Voitele kohonneet pullat munalla. Paina pullien keskelle syvennys ja täyte se voiseoksella. Paista pullia 225 asteessa uunin keskitasolla n. 10-12 minuuttia.

Juhannuksen mansikkakakku

Vietimme juhannusaattoa iloisella seurueella auringosta, saunasta, järvestä ja erinomaisesta ruuasta nauttien. Ja mitä ne kylillä höpisivät kamalasta hyttyskesästä, hyttyset eivät osallistuneet meidän juhannusjuhliin. Missä lie olivat, mutta tuskin kuitenkaan paremmissa bileissä. Lämpimät kiitokset vielä kerran kaikille asiaan sekaantuneille.

Minä kannoin korteni kekoon tuomalla jälkkäriksi mansikkakakkua. Kokosin kakun purkkiin, jotta se mahtuisi kylmälaukkuun. Rantasaunallamme on hitusen rajallisesti tuota kylmäsäilytystilaa... Fresita toimi kylmäkallena ja kakku pysyi viitisen tuntia aivan kylmänä. Harrastin purkkikakkua enemmän joskus opiskeluaikoina: kakku mahtui kätevästi vaikka reppuun:o) Tein joskus kauan sitten tämmöiseen kakkuun tosi ihanan ja suklaisen pohjan, mutta se onneton ohje on kateissa. Luultavasti pohjassa oli oikeaa suklaata ja se oli enemmän brownie-tyyppinen. Nyt pohja on tehty Kinuskikissa ohjeella.

Pohja voi tietysti olla tavallinen sokerikakkupohja tai sen voi koota vaikka jostain muotokakusta ylijääneistä paloista (ne voi säilöä pakastimeen). Uuniton mökkeilijä käyttää murskattuja keksejä kakkupohjan tilalla. Leikkasin pohjan kolmeen osaan, mutta käytin kakkuun vain kaksi. Purkin rajat tulivat niin vauhdikkaasti vastaan. Kolmannen osan pakastin myöhempää käyttöä varten.

Täytteeksi voi piilottaa kaapin perälle unohtuneita säilykehedelmiä sekä hillojen ja soseiden loppuja. Minä täällä siivoilen pakastimen lisäksi kuiva-ainekaappeja...

Mansikka-hedelmäkakku

Taikina:

2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl perunajauhoja

3 tl leivinjauhetta

3/4 tl suolaa

2 tl vaniljasokeria

1,5 dl kaakaojauhetta

150 g voita tai margariinia

3 munaa

3 dl kädenlämpöistä maitoa

Kostutus: 1-1,5 dl maitoa, mehua tai limsaa

Täyte:

4 dl kuohu- tai vispikermaa

2 prk Valio maustettu rahka Sitruuna

3 dl vaniljakastiketta

3 liivatetta

tilkka sitruunamehua

2 l mansikoita

(säilykehedelmiä, esim. persikoita ja päärynöitä)

Voitele ja jauhota vuoka (n. 24 cm). Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Sekoita joukkoon noin puolet jauhoista. Lisää sen jälkeen maitoa ja loput jauhoista vähitellen vuoron perään. Sekoita tasaiseksi ja kaada vuokaan. Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä aavistuksen kosteaksi.

Valmista täyte. Pane liivatteet likoamaan runsaaseen määrään kylmää vettä. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka ja vaniljakastike. Lisää halutessasi vähän sokeria ja vaniljasokeria. Kuumenna kuivaksi puristettuja liivatteita tilkassa sitruunamehua. Sekoita täytteen joukkoon.

Kokoa kakku ruukkuun, purkkiin tai maljaan. Aseta pohjaviipale alimmaksi. Kostuta. Lisää kerros kermatäytettä. Lisää reilusti mansikoita ja hedelmiä. Tee toinen ja tarvittaessa kolmaskin kerros samalla tavalla. Koristele. Anna kakun tekeytyä kylmässä joitakin tunteja. 

Sieni-pekonipiirakka

Nyt viimeistään kannattaa syödä pakastinta tyhjäksi, ja kun oma on tyhjennetty, voi siirtyä kaverin pakastimelle... No, oikeasti idea oli ystäväni: hän tulisi visiitille ja toisi tullessaan suppilovahveroita ja muita sienipiirakan aineksia. Sitten tekisimme yhdessä sienipiirakkaa. Idea oli mielestäni mainio, yhdessä kokkailu on paitsi hauskaa niin myös opettavaista. Piirakasta tuli tosi hyvää, vaikka itse kehunkin. Sen verran oikaisin, että kaivoin taikinan pakastimesta. Tokihan näppärä emäntä värkkää senkin itse. Minä olen viime aikoina oikaissut missä vaan ikinä olen voinut:o) Hyvällä omallatunnolla!

Sieni-pekonipiirakka

Pohja:
1 pkt piirakkataikinaa, tässä oli käytössä ruis-perunataikina

Täyte:
n. 2-3 dl sieniä
1 pkt pekoni
2-3 sipulia
2 dl ruokakermaa
1 prk ranskankermaa
2 kananmunaa
2 dl juustoraastetta
mustapippuria

Päälle:
tuoretta persiljaa

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Levitä voidellun piirakkavuuan (n. 24-26 cm) pohjalle. Tai valmista pohjataikina esim. tämän ohjeen mukaan. Suikaloi pekonit ja sipulit. Lisää pekonit kylmälle pannulle ja laita levy päälle. Lisää pannulle sen kuumennuttua sipulit ja sienet. Kuullota. Levitä sienet, pekonit ja sipulit pohjan päälle. Ripottele päälle juustoraaste. Sekoita kermat ja kananmunat keskenään. Kaada piirakan päälle. Paista 200-asteisen uunin alaosassa n. 40 minuuttia. Anna kypsän piirakan vetäytyä vartin verran ennen tarjoilua. Koristele silputulla persiljalla ja herkuttele raikkaan salaatin kanssa.

Raparperi-toscapiirakka

Kävimme tyttöjen kanssa vihdoin ihastelemassa naapurin vauvaa ja vein mennessäni kahvileiväksi raparperi-toscapiirakan. Ohje on hesarin verkkosivuilta. Tämä oli vaihteeksi ihan kiva uusi tuttavuus, meinaan nimittäin olla hieman juuttunut tähän raparperikeikauskakkuun. Joka on kyllä myös hirmu hyvää. Harmi, että raparperipuskani on vielä ihan pikkuruinen.

Vähän muuttelin aikoja tuohon alla olevaan ohjeeseen. Haluan, että raparperit ovat pehmeitä.

Raparperi-toscapiirakka

150 mantelimassaa
2 kananmunaa
1 dl ranskankermaa
1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 dl raparperinpaloja

Kuorrutus:
50 g voita
2 dl mantelilastuja
1 rkl vehnäjauhoja
3/4 dl sokeria
2 rkl ranskankermaa

Peitä irtopohjaisen vuoan pohja leivinpaperilla. Voitele ja korppujauhota vuoka (halkaisija n. 22 cm). Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Raasta mantelimassa ja sekoita joukkoon kananmunat, ranskankerma sekä vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Levitä taikina vuokaan. Kypsennä n. 10 minuuttia alimmalla ritilätasolla. Levitä raparperit pinnalle ja kypsennä 20 minuuttia.

Kiehauta toscaseos ja levitä se kakun päälle. Nosta vuoka uunin keskitasolla tai hieman ylemmäksi ja kypsennä vielä noin 10 minuuttia eli kunnes pinta saa kauniin värin. Jos kuorrutus ei tunnu saavan väriä, kytke vain ylälämpö päälle muutamaksi minuutiksi. Tarjoa jäähtyneenä sellaisenaan tai kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

Pupu ja Tupu

Virkkasin tytöille tämmöiset pehmopuput Novitan (taas se sama kevät 2012 -lehti) ohjeella ja niillä on leikitty jo kovasti. Isosisko nimesi puput luovasti Pupuksi ja Tupuksi. Lanka on kestosuosikkini Seitsemän veljestä. Pupu oli tosi helppo tehdä, näitä täytynee värkätä vielä pari lisää.

Kisakatsomo

Penkkiurheilijoille riittää tänä kesänä puuhaa. Minä aloitin kauden tänään ja puin päälleni keltaisen futispaidan. Se on ehkä vähän epäisänmaallinen väri, mutta sinivalkoisella futispaidalla ei juuri ole käyttöä. Weekend Snacks oli ystävällinen ja järkkäsi meille maistiaisia, joihin täytyy tietysti tutustua huolellisesti. Ymmärrän jalkapallosta ja erilaisista naksuista suurin piirtein saman verran, eli en kovinkaan paljoa. Mietimme juuri miehen kanssa, että taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun olen jotain sipsejä tms. kotiin ostanut yhteisen historiamme aikana. Ja silloinkin joku on ollut oikein kunnon vatsataudissa=:o/...

Mun ehdoton suosikkini näistä (maistoin tietysti heti kaikkia:o)...) on tuo SourCream & Onion. Se oli tosi maukas ja muotokin miellytti. Sillä olisi ollut hyvä kauhoa jotain dippikastiketta, vaikka valkosipulilla maustettua kermaviiliä. Mitään terveysruokaa nämäkään naksut eivät ole, mutta mielestäni mikään sohvalla telkkarin ääressä syötävä ei ole erityisen terveellistä. Onneksi kaiken syötävän ei tarvitse olla terveellistä, riittää, että on hyvää. 

Pakkaukset ovat muuten aika kauniita, jotenkin raikkaita. Näin nätti pussi voisi hyvin tarttua käsiini, jos siellä sipsihyllyn suunnalla joskus asioisin 

Ai niin. Olisiko tuosta pelistäkin pitänyt kommentoida jotain? Se vaan jatkuu ja jatkuu. Mä en ehkä jaksa ihan loppuun asti.

Grillikemut

Suunnittelin alunperin yllätyskemuja mieheni synttäreiden kunniaksi, mutta yllätysosuudesta luovuin hyvissä ajoin. Olisi isäntä saattanut vähän ihmetellä jääkaappiin ilmestyneitä tykötarpeita, ja viimeistään siinä vaiheessa olisin paljastunut, kun olisin leikannut omin päin ruohoa. Sitä paitsi vajaa kolmevuotias on myös aika huono säilyttämään salaisuuksia. Joka tapauksessa vietimme eilen aivan mahtavan mukavaa iltapäivää muutaman hyvän ystävän ja amerikkalaistyylisen grilliruuan parissa.

Tarjolla oli coleslawta, caesar-salaattia, maissintähkiä, vesimelonia, cokis-marinoituja ribsejä, karitsan paahtopaisteja ja yrttikastiketta sekä lohkoperunoita. Juomina oli rosé-viiniä ja jääteetä. Ja jälkkäriksi tarjolla oli strawberry banana cream pie.

Caesar-salaatti on kestosuosikkini ja oli yksi niistä ruuista, joita eniten kaipasin munattoman ruokavalion aikana. Tällä kertaa salaatti oli naturel-versio, mutta lasten iloksi sekoitin joukkoon vähän kirsikkatomaatteja. Ohje on muuten sama, jota olen käyttänyt ennenkin.

Coleslaw ei ole ollut varsinainen bravuurini, eikä siitä tullut täysosumaa tälläkään kertaa. Olisi vaan kiltisti pitänyt kipaista kauppaan hakemaan majoneesia (tai tehdä itse sitä) eikä himmailla kermaviilin kanssa. Palaan astialle, kunhan saan kasaan sellaisen kaalisalaatin, joka on oikeasti erinomaista.

Cokismarinoidut ribsit olivat tosi hyviä, vaikka ne ottivatkin melkoisen helposti väriä grillissä. Ohje on uusimmasta Ruoka-Pirkka-lehdestä. 

Cokismarinadi

1/2 sipulia

2 valkosipulin kynttä

2 rkl tomaattipyreetä

1-2 rkl öljyä

1 dl Coca-Colaa

2 rkl punaviinietikkaa

1 rkl fariinisokeria tai hunajaa

1/2 rkl voimakasta sinappia

1/2 tl Sambal Oelek -chilitahnaa (laitoin chilijauhetta, koska moista tahnaa ei jääkaapissa ollut)

1/2 tl suolaa

ripaus mustapippuria

Hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuullota sipulia, valkosipulia ja tomaattipyreetä öljyssä. Lisää pannulle loput marinadin ainekset ja kiehauta. Soseuta halutessasi sauvasekoittimella. Marinoi lihaa mielellään yön yli. Sopii erityisesti broilerille ja porsaanlihalle. 

Tämä annos riittää noin 600 g lihaa.

Karitsan paahtopaisteja grillataan meillä noin kerran kesässä. Helppoa ja hyvää, onnistuu aina. Samoin tuo yrttikastike on sellainen takuuvarma juttu, suosittelen sitä lämpimästi. Ja passaa tosi moneen lähtöön, vaikkapa jokun kesäisen broileri-melonisalaatin kaveriksi. Kastikkeen ja paahtopaistien ohje on täällä.

Tämä kesäinen torttu olisi ollut vielä parempaa, jos olisin saanut käsiini ruotsalaisia tai suomalaisia mansikoita. Nyt mentiin Portugalin antimilla, täytynee tehdä uusinta kierros sitten heinäkuulla. Tein samanlaisen virityksen viime juhannuksena, ohje löytyy täältä. Lisäsin tosin kermavaahtoseoksen joukkoon 3 liivatetta, jotta kakku pysyisi leikattaessa edes hieman kasassa.

Viirit

Sain synttäreiden alla värkättyä kasaan lopulta kahdeksan pientä viiriä. Ne vaativat vielä pientä tuunausta, mutta sitten ajattelin ripustaa viirinauhat pikkuneitien huonetta koristamaan. Aion ohjeen mukaisesti virkata muutamaan yksiväriseen viiriin vielä palloja. Mielessä on myös pari viiriä lisää, tosin tässä välillä mielenkiintoni karkasi (taas) vähän muihin hommiin. Ohje on Novitan kevään lehdestä, jossa on muuten tosi paljon muutakin mukavaa.