Ovikranssi

Höpöttelin Facebookin suunnalla kransseista ja menin vahingossa lupailemaan jotain ideoita. Oikeasti suosikkejani ovat havupallo (hieman työläs) ja havutähti (helppo ja kiva), mutta turha täällä on aina jauhaa samoja juttuja. Joten nyt värkkäsin jotain aivan muuta. Tai, olen värkkäämässä. Homma ei nimittäin ole ihan valmis vielä.

Bongasin tämän ohjeen jostain jo viime vuoden syksyllä, mutta toteutus jäi odottamaan parempia aikoja. Niitä ei ole vielä tullut, mutta tästä tulee kiva! Ystäväni oli saanut instassa jakamastani kuvasta inspiraation ja askarrellut itselleen tällaisen. Homma oli vaatinut noin seitsemän tuntia, pari lasia hyvää viiniä ja kivan kaverin. Ja mies ja lapset eivät siis olleet silloin kotosalla. Että tämä ei ehkä ole mikään yhden illan juttu.

Tarvikkeet ovat yksinkertaiset: styrox-pohja, vanha kirja, pihdit ja kuumaliimapistooli + liimaa. Leikkaa aluksi kirjan sivuista pyöreitä kiekkoja, voit käyttää esim. pientä lautasta tai kahvikuppia apuna.

Leikkaa sen jälkeen kiekot spiraaleiksi niin, että spiraalin nauha on noin 1 cm levyinen. Ei tartte olla justiinsa täsmälleen samanlevyinen joka paikasta, mutta kunhan sinne päin. Parin spiraalin jälkeen oppii homman. Nopeutin hommaa sillä, että leikkasin 5-10 kiekkoa kerralla ja leikkasin ne myös spiraaleiksi kerralla. Viisi meni kivasti, kymmenen oli jo vähän liikaa.

Spiraalit kieputin ruusuiksi pihtien avulla, ulkoreunasta alkaen. Kun koko setti oli kieputettu, päästin joitakin ruusuja sormien välissä vähän löystymään. Näin sain aikaiseksi hieman eri kokoisia ruusuja.

Ruusun pohjaan tökkäsin vähän liimaa ja käänsin lopuksi spiraalin keskikohdan liiman päälle. Tein ensin kasan ruusuja ja sitten aloin liimata niitä kranssipohjalle.

Ajattelin, että minulla oli jo aika iso kasa. Noh, olihan se, mutta tarvitsen vielä pari kasaa lisää. Jos tämä joskus valmistuu niin liimaan siihen ehkä vielä jotain helmikoristeita ja ihastelen sitä sitten takanreunalla. Ensi vuoden jouluna, ehkä.

Munakoisovuoka

Jaaha. Blogiparka on taas ollut ihan heitteillä, mutta syöty on ja kokattu myös. Arkiruoka kiertää välillä aika pientä kehää ja välillä vielä pienempää. Sitten välillä keksin jotain uutta, innostun, kokkaan, leijun ja putoan maan pinnalle kun pienet makutuomarit torppaavat viritykseni.

Isompi pienistä makutuomareista tutki kaupassa munakoisoa (juu, olin jossain mielenhäiriössä mennyt kauppaan lasten kanssa) ja halusi maistaa sitä. Sitä on kyllä on ollut aiemminkin tarjolla, mutta ostimme silti ja kokkasimme yhdessä. Pienempi makutuomari tuumi, että maistuu vähän sieneltä ja isompi tuumi, että ei maistu ollenkaan. Aikuisille kyllä maistui.

Ohje on Kotilieden verkkosivuilta.

Munakoisovuoka

2 munakoisoa
2 tl suolaa
öljyä
karitsan jauhelihaa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
800 g tomaattimurskaa
1 tl piparkakkumaustetta
1 rkl ruokosokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl kuivattua oreganoa
2 tl timjamia
100 g pehmeää vuohenjuustoa
(pinnalle juustoraastetta)

Leikkaa munakoisot viipaleiksi. Ripottele leikkuulaudalle suolaa ja lado munakoisoviipaleet laudalle. Ripottele väliin suolaa ja lado toinen kerros viipaleita, ja lisää pinnalle vielä hieman suolaa. Itketä munakoisoja viitisen minuuttia, huuhdo ja kuivaa. Paista munakoisoviipaleita öljyssä pannulla.

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Ruskista sipulisilppu ja jauheliha pannussa, mausta. Valuta tomaattimurskaa hetki tiheässä siivilässä. Lisää joukkoon valutettu tomaattimurska ja vuohenjuusto.

Lado kerros munakoisoviipaleita öljyllä sipaistuun vuokaan. Kaada vuokaan puolet jauhelihaseoksesta ja lado loput munakoisot päälle. Peitä pinta jauhelihaseoksella. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta.

Kypsennä munakoisovuokaa 175-asteisessa uunissa puolisen tuntia.