Ilahduttamista

Minua on viime viikolla ilahdutettu monta kertaa: torstaina ystäväni tuli ison ruokakorin ja lastensa kanssa meille syömään. Eli minä tepastelin lasten kanssa päiväkodista kotiin ja kävin valmiiseen pöytään. Ja söin jonkun muun tekemää ruokaa. Herkullista ruokaa. Kuvia ei tietenkään kukaan muistanut ottaa, keskityimme olennaiseen eli rupatteluun ja syömiseen. Mutta palaan kyllä aiheeseen jossain vaiheessa.

Perjantaina naapuri ojensi aidan yli lämpimäisiä - iki-ihanan tiikerikakun. Hän vain halusi antaa minulle jotain mukavaa. Torstain vahingosta viisastuneena tajusin sentään napata kakusta pari kuvaa ennen kuin kakku päätyi parempiin suihin. Täytyy kysäistä ohjetta jossain vaiheessa, koska kakku oli todella hyvää. Lisäksi tulin tästä herkullisesta yllätyksestä hirmu hyvälle mielelle. 

Suosittelen kaikille pieniä ilahduttamistoimenpiteitä. Mitään mutkikasta ei tarvitse loihtia, mutta ihan pienestä yllätyksestä voi seurata iso ilo.

Alla oleva ohje on Pirkalta. En ole nyt ihan varma, onko tämä täsmälleen yhtä hyvä kuin naapurin ohje, mutta hyvä ohje tämäkin.

Tiikerikakku

200 g voita
2 dl sokeria
3 isoa kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
1/2 dl maitoa

Voitele ja jauhota korppujauhoilla kakkuvuoka (tilavuus 1,8 l). Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää vaahtoon huoneenlämpöiset munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Lisää jauhoseos taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Ota taikinasta noin 1/3 erikseen kulhoon. Sekoita siihen kaakaojauhe ja maito.

Levitä puolet vaaleasta taikinasta vuokaan. Kaada vuokaan tumma taikina ja päällimmäiseksi loppu vaalea taikina. Nostele taikinaa lusikalla, jotta taikinakerrokset sekoittuvat tiikerin raidoiksi. Tasoita taikinan pinta ja vedä keskelle taikinaa vako, jolloin kakku kohoaa tasaisemmin. Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Varmista kakun kypsyys tikulla. Kumoa tiikerikakku vuoasta hieman jäähtyneenä.

Karitsaloota

Tunnustan nyt teille junttiuteni: tykkään tavallisesta makaronilaatikosta ja unohdin Earth hourin. Pöh. Täällä oli siis täysvalaistus ja varmaan kaikki kodin laitteetkin lauloivat. Tai ainakin tiskari, pesukone, töllö ja läppärit. Kuulostaa kauhealta, mutta meillä oli täällä parisuhdeaikaa parhaimmillaan. Veroilmoitus. Nice.

Onneksi hyvä ruoka, parempi mieli. Muuten ei olisi veroilmoituksesta tullut mitään. Halusin touhuta tänään monen monta asiaa tuon veroilmoituksen lisäksi ja iltaruuan kanssa tuli kiire. Suunnitelmissa oli jotain aivan muuta, mutta katsaus jääkaappiin ja kelloon palautti mieleen karitsalootan.

Karitsaloota oli monista laatikkoruuista poiketen suht' nopea ja täysin maidoton ja munaton ihan ilman kaurakerma- tms. kikkailuja. Mahtavaa. Kilpailija tavalliselle makaronilaatikolle? Kyllä. Ehdottomasti. Parempaa? Ei tai korkeintaan ehkä. Tosi herkullista ja kivaa ruokaa joka tapauksessa.

Ohje on Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjasta ja samaisten porukan blogista.

Karitsaloota

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g karitsan jauhelihaa
150 g pekonia
400 g kaltattuja (säilyke)tomaatteja pilkottuina (oikaisin ja käytin tomaattimurskaa)
400 g (täysjyvä)makaronia
1 lasi punaviiniä
1 tl suolaa
mustapippuria
timjamia
rasvaista juustoa
voita

Suikaloi pekoni ja paista se, ota pekoni pannusta. Kuullota jäljelle jääneessä rasvassa pilkotut sipulit. Lisää liha, ruskista. Lisää paistettu pekoni, mausteet, lasi viiniä ja kiehauta. Lisää tomaatti, kiehauta uudestaan. Tarkista että seos maistuu tiiviiltä. Sekoita mukaan raa’at makaronit, laita seos voideltuun vuokaan. Vuole päälle rasvaista juustoa. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Jos pinta ruskistuu liikaa, laita päälle folio ja lisää tilkka vettä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua. 

Tyttöjen saunailta - lohivoileivät

Olen viettänyt viime aikoina todella paljon aikaa vintiöiden pikku tyttöjeni kanssa kolmisin. Varsinkin iltaisin tytöt ikävöivät isäänsä, jolle on maaliskuulle osunut massiivinen reissuputki. Halusin viimeisen odotuksen täyteisen illan ratoksi kehittää mukavaa ohjelmaa, joka ohjaisi ajatukset johonkin muuhun kuin siihen milloin isä tulee - tuleeko isä kohta - tuleeko isä kun on pikku kakkonen? Niinpä pidimme pienen tyttöjen illan. Ensin sisustimme (siirreltiin sohvatyynyjä ja vaihdettiin niihin päällisiä), sitten katsoimme pikku kakkosta ja lopuksi saunoimme yhdessä.

Mitään hiustenpesua kummempaa hemmottelua ei ollut ohjelmassa, ellei sitten todella herkullisia voileipiä lasketa hemmotteluksi. Niin ja lasten mielestä parasta hemmottelua olivat luultavasti pikkuiset kastelukannut saunassa. Että se vesi onkin niin mainio elementti.

Lohivoileivät syntyivät paahdetuista, voidelluista leipäviipaleista ja täytteestä, jonka sekoitin tähteeksi jääneestä lohenpalasesta, tuorejuustosta ja ranskankermasta. Mietin vähän etukäteen, että mahtaisivatko "saunavieraani" arvostaa juuri tällaista iltapalaa, mutta leivät kävivät hyvin kaupaksi. Saunajuomaksi tarjoilin omenamehua ja jälkkäriksi nallekarkkeja.

Leivistä tuli oikeasti aika kivoja, näitä voisi loihtia vaikka mihin juhliin.

Lohitäyte (voileiville, uuniperunalle, wrapeille)

noin 200 g loimulohta, lämminsavulohta tms.
2 dl ranskankermaa (tai 1 dl ranskankermaa, 1 dl tuorejuustoa)
1/2 pientä punasipulia pieneksi silputtuna
tilliä
sitruunamehua
mustapippuria
(suolaa)

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Mausta. Ohenna tarvittaessa kermaviilillä tai vaikka maustamattomalla jugurtilla.

Suppilovahvero-juurespiiras

Juureksista tohistaan kovasti aina syksyisin, mutta suosittelen kyllä syömään niitä myös keväällä. Tähän aikaan vuodesta kasvikset ovat vähän sitä sun tätä, mutta juurekset ovat edelleen hyviä, edullisia ja kotimaisia. Ja terveellisiä ja herkullisia. 

Kaivoin pakastimesta esille vielä loput suppilovahverot ja leivoin iltapalaksi Maku-lehden ohjeella ihanan piirakan, joka pohjataikinaan hävisi jämäperunamuusi ja täytteeseen pari jo vähän kuivahtanutta juuston kannikkaa.

Suppilovahvero-juustopiirakka

500 g perunasosetta (tai juuressosetta)
1,5 dl juoksevaa margariinia (saman verran voisulaa käy yhtä hyvin)
5 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl basilikaa
1 tl suolaa

Täyte:
1-1,5 l suppilovahveroita
170 g pekonia
200 g lanttua
200 g porkkanaa
2 kpl punasipulia
180 g sulatejuustoa
3 munaa
1 tl timjamia
1 tl basilikaa
1/2 tl mustapippuria

Sekoita juuressose ja rasva kulhossa. Yhdistä kuivat aineet ja lisää juures-rasvaseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Taputtele taikina leivinpaperin päälle pellille jauhotetuin käsin. Pudista ja paloittele sienet. Haihduta neste sienistä pannulla ja siirrä syrjään. Suikaloi pekoni. Paahda pekonit pannulla kevyesti. Lisää joukkoon lanttu ja porkkanat. Anna hautua noin 10 minuuttia. Lisää joukkoon punasipulit ja jatka hauduttamista vielä hetki. Sekoita pekoni-kasvisseokseen sienet, sulatejuusto ja munat. Mausta timjamilla, basilikalla ja mustapippurilla. Kaada sienitäyte pohjan päälle ja tasoita pinta. Ripottele päälle juusto. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia.

Vohvelipäivä - vehnättömät kauravohvelit

Ruotsissa kevät alkaa vohvelipäivästä, jonka alkuperä on hauska: päivä on saanut alkunsa Marian ilmestymisen päivästä - vårfrudagen - joka sitten kansan suussa kääntyi våffeldageniksi. Aika kätevää. Aloin heti miettiä, että onko pitsaperjantai ehkä saanut alkunsa pitkäperjantaista?

Facebookin ja Twitterin perusteella näyttää siltä, että naapurimaassa todella syödään tänään vohveleita. Ja meilläkin aina välillä muistetaan tätä vanhaa ruotsalaista perinnettä vaalia.

Tällä kertaa valitsin vähän tavallista terveellisemmän ohjeen, jonka kopsasin suoraan kaverilta. Harmi kyllä minulla ei ole yhtä hienoa vohvelirautaa, mutta löysin sentään jonkinlaisen raudan tuolta varaston uumenista.

Kauravohvelit (n. 6-8 kpl)
ohje Kauhaa ja rakkautta

4,5 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2,5-3 dl maitoa
2 munaa
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vaahterasiirappia tai juoksevaa hunajaa
2 rkl öljyä tai voisulaa

Lisää kaikki ainekset korkeaan kannuun ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Paista kuumalla, voidellulla vohveliraudalla ohjeen mukaan. Taikina turpoaa reilusti ihan vohvelien paistumista odotellessa, joten voit hieman ohentaa sitä maidolla matkan varrella.

Tarjoa turkkilaisen jogurtin, vaahterasiirapin, tuoreiden hedelmien tai marjojen kanssa.

FB ja amerikkalainen mustikkapiirakka

Amerikan mantereelta tulee kaikenlaista mukavaa ja herkullista. Muun muassa facebook. Oikein käytettynä oikein mukava viritys. En privaattimielessä ollut mitenkään myöhäisherännäinen sen kanssa, päinvastoin, mutta blogin kanssa se on vain jäänyt. Kunnes äsken korjasin asian. Nyt lämmöllä tehtyä on myös facebookissa eli blogin seuraaminen toivottavasti helpottuu. Lämpimästi tervetuloa tykkäämään!

Sikäläisistä ruokaherkuista kirjoittelin enemmän syksyllä, mutta ihan kaikkea kivaa en ehtinyt käsitellä. Esimerkiksi tämmöistä mustikkapiirakkaa. Voi ihme sentään, oli niin hyvää. Oli parempaa kuin brookie. Se on aika hyvää se.

Ohje on sekoitus sieltä ja täältä, en nimittäin löytänyt juuri tähän hätään ihan täsmälleen sopivaa tarkoituksiin. Tarkoituksena oli makea, mausteinen täyte ja ei niin makea mutta vähän makea, aavistuksen rapea kuori.

Amerikkalainen mustikkapiirakka

6-8 annosta

Pohjataikina:

175 g voita

5 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

ripaus suolaa

1 kananmuna

1 rkl kylmää vettä

Täyte:

800 g tuoreita tai pakastettuja mustikoita

1 (luomu)sitruunan tai appelsiinin kuori raastettuna

1 rkl sitruunamehua

3–4 rkl perunajauhoja (3 rkl jos käytät tuoreita mustikoita, 4 rkl jos käytät pakastettuja)

1 ¼ dl hillosokeria

½ tl jauhettua kardemummaa

Taikina: Sekoita paloiteltu voi, jauhot, sokeri ja suola kulhossa tai monitoimikoneen leikkuuterällä. Lisää kananmuna ja vesi. Sekoita nopeasti taikinaksi. Muotoile taikina palloksi, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi.

Jaa taikina kahteen osaan, joista toinen on suurempi (2/3 ja 1/3). Muotoile palloiksi ja kaulitse isompi pallo levyksi hyvin jauhotetulla pöydällä. Vuoraa voideltu ja jauhotettu piirakkavuoka (ø noin 22-24 cm) taikinalevyllä. Reunat saavat mennä reilusti vuoan reunojen yli.

Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada pohjalle. Kaulitse piirakan kansi ja nosta marjatäytteen päälle. Sipaise kannen reunoille vettä ja käännä pohjan reunat vielä kannen päälle. Painele varovasti kiinni. Leikkaa kanteen terävällä veitsellä muutama ilma-aukko. Voitele kananmunalla.

Paista piirakkaa ensin 200 asteessa uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Alenna sen jälkeen lämpötilaa 175 asteeseen ja jatka paistamista 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Saat leikattua siistejä palasia kylmästä piirakasta. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa.

Pajunkissakranssi

Näin viime pääsiäisen aikaan kauniita kransseja kukkakaupassa, mutta jätin ne kovan hinnan takia kauppaan. Ja tuumasin tietysti samalla, että tuollaisen tekee ihan helposti ja ihan ilmaiseksi itse. No tekee tekee ja tosiaan melkein ihan ilmaiseksikin. 

Mutta mutta. Pajun oksia tarvitaan kuitenkin aika valtava kasa. Kävin tässä viikonlopun kuluessa haalimassa niitä kaksi kertaa lisää ja siltikin kranssi jäi aavistuksen liian pieneksi. Ensi vuoden keväänä aion jemmata autoon joitakin työvälineitä ja kumpparit, jotta ne sitten ovat mukana, kun jossain maaseudulla ajellessa kohdalle osuu sopivia pajupensaikkoja.

Oksat kannattaa pätkiä valmiiksi, työ nopeutuu melkoisesti ja kranssin kasaamisesta selviää noin tunnissa. Seassa voi hyvin olla kissattomiakin risuja.  

Lopputulos on kyllä aika palkitseva. Kranssi on tosi sievä. Pelkään vähän, että se ei selviä pääsiäiseen asti, koska pääsiäinen on tänä vuonna niin myöhään. Melkein kesällä. Jos kisut ovat rapisseet pääsiäiseen mennessä kranssista pois, kaivan esille viimevuotisen virityksen. Se ei ainakaan ole kuihtunut.

Saanko esitellä Brookie

Jos sinulla on meneillään jonkin sortin paasto tai kuuri, lopeta lukeminen ja palaa asiaan kunhan kuuri on ohi. Muussa tapauksessa varustaudu siihen, että kipaiset huomenna lähikaupasta voita ja suklaata ja ryhdyt leipomaan.

Browniet ovat erinomaisia, kunnon cookiet samoin. Ja sitten kun ne laitetaan yhteen ja uuniin, lopputulos on todella vastustamaton. Kukahan ikinä keksi edes kokeilla tämmöistä? Varmaan joku yhtä luova kuin se, joka keksi sekoittaa keksitaikinaa jäätelöön.

Ai niin. Minulla on iltalukemisena joku irti sokerista -tyyppinen opus. Lienee selvää, että en ole lukenut sitä kovin pitkälle?

Brookie
(Ohje Inhimillisiä heikkouksia -blogi)

Brownie-kerros:

115 g voita

150 g tummaa suklaata

2 dl sokeria

1/2 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

2dl vehnäjauhoja

1 rkl kaakaojauhetta

1/2 tl suolaa

(1 dl mantelirouhetta)

Cookie-kerros:

115 g pehmeää voita

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

1 kananmuna

1 keltuainen

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

150 g maito- tai valkosuklaata ja mantelia tai pecanpähkinöitä rouhittuna

Valmista ensiksi brownie-taikina. Sulata yhteen voi ja suklaa ja lisää siihen sokerit. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää sitten kananmunat ja vatkaa tasaiseksi. Yhdistä kuivat aineet yhteen ja lisää ne taikinaan siivilän läpi sekoitellen. Voitele iso irtopohjavuoka tai laita vuokaan (halkaisija 24-28 cm) leivinpaperi. Valuta taikina vuokaan ja laita pohja jääkaappiin jähmettymään noin tunniksi. 

Tee cookie-taikina sillä aikaa, kun ensin tehty osa on viilentymässä. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Lisää kananmuna ja keltuainen ja jatka vatkaamista parin minuutin ajan. Lisää taikinaan jauhot ja leivinjauhe. Sekoita mahdollisimman vähän. Lisää lopuksi "sattumat" eli suklaa ja pähkinät rouhittuna tai pikku paloina. 

Ota jähmettynyt brownie-pohja jääkaapista ja levitä cookie-taikina sen päälle. Jos taikina on vaikea levittää, sen voi laittaa päälle nokareina. Paista sitten känttyä 175 asteessa reilu 35 minuuttia niin, että alla oleva pohja on kypsää, mutta hiukan tahmeaa niin kuin brownien kuuluu olla. Anna jäähtyä. Anna ihan oikeasti senjäähtyä. Kaveriksi sopii hyvin vaniljajäätelö.

Nyhtöpossu meets kevätrulla vai oliko se nyt kesärulla

Rulla mikä rulla. Hyviä ovat. Viikonlopuksi on luvattu keväistä säätä, mutta just nyt tuolla ulkona on kyllä kaikkea muuta kuin keväistä. Neljä kuukautta sitten tuo lumisade olisi ilahduttanut isosti.

Nyhtöpossua kannattaa tehdä kerralla reilusti: ensimmäinen kierros menee vaikka uuniperunan kanssa (kannattaa muistaa coleslaw) ja toinen kierros voi sitten olla jotain aivan muuta, vaikka vietnamilaisia kevätrullia. 

Thai-basilikaa, korianteria ja minttua - kannattaa ehdottomasti käyttää kaikkia, upea makuelämys.

Nyhtöpossusta ei ehkä tule kaikista näteimpiä rullia. Etualalla rullan täytteenä on jättikatkarapua.

Ohjeet kannattaa sitten lukea huolella alusta loppuun ennen kuin ryhtyy hommaan, vaikka kovin vaikeaa puuhaa tämä ei missään nimessä ole. Päinvastoin. Neljävuotias rullasi itse omat rullansa.

Possun valmistan aina samalla tavalla. Jossain mainittiin, että nämä kannattaa syödä heti. Minusta rullat eivät erityisemmin kärsi tuntienkaan säilytyksestä, tosin ne pitää säilyttää erillään toisistaan. Tarttuvat muuten kurjasti kiinni toisiinsa.

Sitruuna-basilikajäätelö

Olen monta kertaa leikkinyt ajatuksella, että osallistuisin Arvostele mun illallinen -ohjelmaan. Alkuruuaksi käärisin parsoja pekoniin, pääruuaksi grillaisin ehkä karitsan karetta ja jälkkäriksi tekisin itse jäätelöä, jota tarjoaisin tuoreiden mansikoiden kanssa. 

Kotitekoinen jäätelö on oikeasti aika vaivaton herkku ja sen valmistaminen onnistuu oikein hyvin myös ilman jäätelökonetta. Massaa täytyy vain muistaa vatkata muutamia kertoja pakastamisen yhteydessä tasaisen lopputuloksen varmistamiseksi.

Yrttiviikon kunniaksi maustoin jäätelön sitruunalla ja basilikalla. Kuulostaako arveluttavalta? Kannattaa kokeilla, makuyhdistelmä on oikein herkullinen. Idea juuri tähän yhdistelmään on peräisin vanhasta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä (jostain vuodelta 2000 tai 2001). Jäätelömassan perusohje on Dansukkerilta.

Sitruuna-basilikajäätelö

6 munankeltuaista
1,5 dl erikoishienoa sokeria
1 3/4 dl maitoa
3 dl kuohukermaa
1,5 dl glukoosisiirappia
1 tl vaniljasokeria
2 sitruunan raastettu kuori
1 sitruunan mehu
reilu kourallinen basilikan lehtiä (1 ruukku)
(2 rkl sitruunalikööriä)

Pese sitruunat huolella. Raasta kuori. Surauta basilikan lehdet ja sitruunamehu (ja mahdollinen sitruunalikööri) hienoksi esim. sauvasekoittimella. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Kiehauta kerma, maito ja glukoosisiirappi. Vatkaa keltuais-sokeriseos maitoseokseen. Lisää vaniljasokeri ja sitruunan kuoriraaste sekä basilikaseos. Sekoita tasaiseksi. 

Anna seoksen jäähtyä ja laita se ensin hetkeksi jääkaappiin. Sen jälkeen pakasta seos. Käy välillä vatkaamassa seosta sähkövatkaimella. Anna lopuksi jäätyä rauhassa useita tunteja tai seuraavaan päivään.

Henri Alénin #soosi

Ai  miten niin taas vähän jälkijunassa? Onneksi kuitenkin junassa. Tein nimittäin vihdoin Henri Alénin tomaattisoosia.

Jotenkin kuvittelin, että ei yksi tomaattikastike nyt niin ihmeellistä voi olla, mutta olin väärässä. Oli ihmeellistä. Aivan ihanaa. Yksinkertaista, mutta raikasta ja täyteläistä. Minusta tämä pesee avokadopastan mennen tullen, eikä se ole ollenkaan huonoa sekään. 

Homman juju on laadukkaan tomaattimurskan lisäksi sipulien huolellinen kuullottaminen, hapon ja makean tasapaino sekä appelsiinin kuori.

Henri Alénin tomaattikastike

1 prk hyvää tomaattimurskaa
1 pieni sipuli
2 pientä valkosipulin kynttä
loraus oliiviöljyä
1 tl sokeria
2 dl vettä
1/2 dl punaviiniä
2 palaa appelsiininkuorta kuorimaveitsellä
suolaa
mustapippuria
1/2 dl oliiviöljyä
(basilikaa ja chiliä)

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna oliiviöljyä kattilassa, lisää sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä 10 minuuttia alhaisella lämmöllä. Näin rakennat kastikkeeseen makeuden. Lisää puoli purkkia tomaattimurskaa ja sokeri. Hauduta kastiketta 10 minuuttia. Soosi makeutuu edelleen. Lisää loppu tomaattimurska ja vesi. Hauduta vielä 15 minuuttia. Lisää punaviini eli tuo happamuus kastikkeeseen. Sekoita koko ajan. Keitä kunnes kastike on sakeaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja appelsiinikuorella (joita ei syödä, ne tuovat vain makua kastikkeeseen). Ota levyltä, sekoita joukkoon 1/2 dl oliiviöljyä ja sekoita kastike heti pastan joukkoon.

Maapähkinävoi-kaurakeksit

Mielen, kielen ja leivän päällä pyörii yhä useammin maapähkinävoi. Koukuttavaa, mutta tavallaan niin täyteläistä, että kovin montaa kierrosta ei kerralla mene. Kaverini vinkkasi kekseistä, jotka syntyvät tosi kätevästi juuri maapähkinävoista mutta muuten aika pienestä joukosta raaka-aineita. Ja ovat hyviä. Ohje on alunperin Eeva Kolulta.

Kiva bonus on se, että nämä sopivat sekä maidotonta että vehnätöntä ruokavaliota noudattavalle, tosin suklaa pitää sitten valita huolellisesti ruokavalion mukaan. Sen voi toki jättää poiskin.

Maapähkinävoi-kaurakeksit

1 dl maapähkinävoita
1 dl fariinisokeria
1 muna
2 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita keskenään maapähkinävoi ja fariinisokeri tasaiseksi massaksi. Sekoita joukkoon kananmuna. Lisää sen jälkeen keskenään sekoitetut kaurahiutaleet ja leivinjauhe. Ota taikinasta ruokalusikallisia ja pyörittele palloiksi. Asettele leivinpaperille. Painele kevyesti käsin littanammaksi. Paista n. 7-10 minuuttia, kunnes keksien pohja ja päällinen ovat kauniisti ruskistuneet. Jäähdytä ritilällä ennen tarjoilua.

Dippaa jäähtyneet keksit sulatettuun (maito)suklaaseen.

Gratinoidut sinisimpukat

No niin. Tässä tulee se eilen lupailtu ohje gratinoiduille sinisimpukoille. Simpukat ovat oikeasti todella simppeliä ja samalla herkullista ruokaa, jolla on helppo tehdä vaikutus kehen tahansa herkuttelijaan. Kaikenlisäksi simpukat ovat aika edullisia.

Nämä gratinoidut sinisimpukat ovat sikäli käteviä, että simpukat voi tarvittaessa keittää hyvissä ajoin ja myös täyttää valmiiksi. Viimeistelyssä menee sitten vain reilu viisi minuuttia.

Ohjetta varten tutkin vähän eriaisia vaihtoehtoja, ja päädyin lopulta yhdistelemään Pirkan ja Safkan vinkkejä sekä panko-korppujauhoja.

Gratinoidut sinisimpukat

1 kg sinisimpukoita
1 sipuli
3-4 valkosipulinkynttä
nokare voita
2 dl valkoviiniä
4 oksaa timjamia
2 tl suolaa

Täyte:
1 dl panko-korppujauhoja (tai pari viipaletta paahtoleipää, tavallisetkin korppujauhot käy)
1 dl raastettua parmensania
2 rkl sitruunamehua
100 g pehmeää voita
0,5 dl oliiviöljyä
1 dl basilikaa hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
mustapippuria myllystä
5-6 tippaa tabascoa
1/4 tl suolaa

Pese sinisimpukat ja poista niiltä parta pienen veitsen avulla. Tarkista, että simpukat ovat eläviä kopsauttamalla avoinna olevia simpukoita pöydän kulmaan. Jos simpukka ei mene kiinni, heitä se pois. 

Tai, hommaa Stockan Herkusta (varmaan saa jostain muualtakin) sellainen 1,5 kg muoviloota, jossa simpukat ovat aivan priimaa (tai olivat ainakin viimeksi). Pestyjä ja siivottuja, ja kaikki eläviä. Suoraan kattilaan.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit voissa kattilassa. Lisää sekaan valkoviini ja timjami, kuumenna kiehuvaksi. Kun seos kiehuu, lisää kattilaan pestyt simpukat ja laita kansi päälle: simpukat kypsyvät ja avautuvat kuumassa vesihöyryssä. Ravistele kattilaa välillä ja kurkista kannen alle parin minuutin kuluttua. Kun suurin osa simpukoista on auki, ota kattila pois liedeltä. Kymmenisen minuuttia riittää. Nosta simpukat pois kattilasta. Napsauta simpukoista irti se kuorenpuolikas, joka ei ole simpukanlihassa kiinni. 

Sekoita kaikki täytteen ainekset kulhossa tasaiseksi seokseksi. Täytä simpukanlihassa kiinni oleva kuori täytteellä. Asettele täytetyt kuoret pellille tai vuokaan karkean merisuolapedin päälle, jotta ne pysyvät nätisti pystyssä. Gratinoi 225 asteessa vajaa 10 minuuttia. Tarjoa alkupalana.

Naisten pikkujoulut

Meidän piti joulun aikaan kokoontua suvun naisporukalla hyvän ruuan ja juoman ympärille, mutta joulukiiret ja erityisesti ärhäkkä vatsatauti muuttivat suunnitelmia. Sovimme pikkujoulut pidettäväksi naistenpäivänä. Ja olikin oikeastaan aika mukavaa treffata kaikessa rauhassa keväisen auringon valossa ja kirsikkapuun oksan kukkiessa maljakossa. Ruoka oli todella herkullista ja sitä oli - noh - riittävästi. 

Kaikista herkuista ei taaskaan ole kuvia, salama ei pelittänyt tai kuvaaminen unhohtui tärkeämpien asioiden tieltä. Sipulipiirakka oli aivan loistavaa, sitä täytyy tehdä pian. Ai oliko jälkiruokaa? No oli. Valkosuklaamoussea ja tyrnihilloa. Ja kahvin kanssa oli maapähkinävoikeksejä ja pumpulikakkua. 

Raportoin nuo simpukat tänne lähiaikoina, ne olivat minun korteni tähän kekoon.

Suklaafondant

Mahtaako mikään muu herkku sopia naisten päivään yhtä hyvin kuin täyteläinen suklaaleivos?  Vai onko tämä nyt sitten leivos vai jälkiruoka? Fondantin pointti on pehmeä, mieluiten valuva suklainen sisus. 

Fondant on oikeastaan aika helppotekoinen, mutta pientä harjoittelua vaatii paistoajan säätäminen. Olen aika monta fondanttia lusikoinut suoraan vuoasta (joka voisi tietysti olla ihan ok, jos vuoka olisi sievä pieni tarjoilukippo, mutta jos vuoka on lerppu, silikoninen kahdeksan fondantin muffinssipelti, homma on jo selvästi vähemmän ok) ja varmaan yhtä monta fondanttia on muistuttanut lähinnä kuivaa muffinssia. Niinpä en ala neuvomaan kenellekään ehdotonta paistoaikaa, koska se riippuu täysin uunista ja vuokien koosta. Yksi kätevä vinkki on laittaa massa vuoissa jääkaappiin pariksi tunniksi tai vaikka yön yli. Näin fondantista tulee helpommin koossa pysyvä mutta sisältä pehmeä. 

Ei liene haitaksi, että jälkiruuan voi valmistella lähes täysin valmiiksi jo edellisenä päivänä. Ehkäpä vielä joku päivä tarjoan näitä jonkun fiinin päivällisen jälkiruuaksi? Siis oikein vieraille, en vain itselleni.

Kuvan fondant oli vielä sisältä selvästi pehmeä mutta ei valuva. Tungin nimittäin fondantit uuniin heti kun sain taikinan valmiiksi, koska en jaksanut odottaa. Ensi kerralla sitten. 

Suklaafondant 
(noin kuusi pientä)

120 g suklaata
80 g voita
2 munaa
2 keltuaista
60 g sokeria
25 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Sulata suklaa ja voi teräskulhossa vesihauteessa. Huolehdi, että vettä tai vesihöyryä ei pääse suklaan joukkoon. Vatkaa kananmunat, keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä suklaa-voiseos ja kananmunaseosnuolijalla sekoitellen. Siivilöi taikinaan vehnäjauhot ja pikkuruinen ripaus suolaa. Sekoita. Laita taikina pursotinpussiin ja pursota vuokiin tai vaikka uunin kestäviin kahvikuppeihin. Anna jäähtyä jääkaapissa tunti tai pari. 

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Paista fondantteja 10-12 minuuttia. Silmämääräisesti valmiutta voi arvioida siitä, että leivonnaiset vähän irtoavat vuoan reunoista. Ehkä.

Karamellipossu

Farangin karamellipossu on pyörinyt mielessäni siitä asti, kun maistelin sitä joitakin vuosia (öhöm) sitten. Olen tutkinut ohjettakin jo monta kertaa, mutta en ole ryhtynyt hommiin. Homma on tökännyt joka kerta siihen, että ohje alkaa näin: aloita valmistaminen päivää ennen tarjoilemista.

Viime viikolla postilaatikosta löytyi Yhteishyvä ja sen välistä nopeampi versio karamellipossusta. Niinpä tilasin kotiapulaiselta reilun kimpaleen kassleria, muut raaka-aineet löytyivätkin jo kaapista. Farangin possu on tietysti vähän erilaista, mutta tästäkin tuli oikein herkullista. Niin herkullista, että joudun ehkä tekemään tätä kohta uudestaan.

Vähän aikaa ihmettelin, että ohjeessa neuvottiin kippaamaan vettä lukuunottamatta kaikki wokkiin ja sitten keittämään sitä kunnes liha on kypsää ja sokeri karamellisoitunutta. Tein työtä käskettyä. Noh, 800 g lihaa on liikaa kerralla ainakin perus kotiwokkipannulle. Lihaneste karkasi pannulle ja liha sitten kiehui siinä kypsäksi. Vai olisiko näin ollut tarkoitus? Epäilen. Suosittelen ruskistamaan lihat erikseen pienissä erissä ja lisäämään ne sitten soosin joukkoon. Senkin jälkeen kassleria pitää hauduttaa noin tunnin verran, jotta liha on varmasti mureaa.

Karamellipossu
(6 annosta)

800 g kassleria
2 rkl öljyä
2 sipulia
5 valkosipulin kynttä
1-2 punaista chiliä
2 rkl fariinisokeria
3 rkl soijakastiketta
2 rkl makeaa chilikastiketta
0,5 tl mustapippuria
(ripaus suolaa)
loraus vettä

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi. Ruskista liha pienissä erissä kuumalla pannulla. Siirrä syrjään odottamaan. Silppua sipulit ja valkosipulinkynnet. Hienonna chilit. Pane kaikki ainekset vettä ja lihaa lukuun ottamatta pannulle. Kuumenna ja lisää lihat pannulle. Lisää loraus vettä. Kypsennä ensin hyvällä lämmöllä sekoitellen ja kun ruoka on kuumaa, alenna lämpöä. Anna possun kiehua kunnes neste on haihtunut ja sokeri muuttuu karamellimaiseksi. Tarkista lihan kypsyys (eli tässä tapauksessa mureus) tässä vaiheessa. Jos se tarvitsee vielä lisää kypsennystä, kaada pannulle vähän lisää vettä ja jatka keittämistä. Jos kastike ei karamellisoidu, ole huoleti, ruoka on silti ihan syötävää. Tarjoa keitetyn jasmiiniriisin kanssa. 

Koristele vaikka seesaminsiemenillä, chilillä ja korianterilla. 

Pelkkä hernekeitto

Suunnittelin aika perinteistä laskiaispostausta eli hernekeittoa ja laskiaispullia. Vaan jätinpä näppäränä tyttönä leipomispuuhat isännän ja tyttärien huoleksi ja suuntasin vähän urheilemaan. Taikinan sentään tekaisin valmiiksi. Sanoin mennessäni likoille, että leipokaa kiltisti älkääkä sotkeko ihan kauheasti. Pari pikku juttua kerrattiin myös pääleipurin kanssa: anna taikinan kohota rauhassa, pyörittele ensin näin ja sitten noin. Lopuksi anna pullien kohota rauhassa. Jes. Tosi helppoa.

Kotiin tullessa vastaan tulvi tuoreen pullan tuoksu. Hieman yllättäen kaikki oli valmista ja keittiö myös suurin piirtein siivottu. Kurkkasin uteliaana liinan alle ja kysyin mitä mieleeni ensiksi tuli: "Ai, annoitko lasten leipoa kaikki pullat?" 

Oikeasti pullat olivat oikein herkullisia ja tietysti hirmu suloisia.

Hernekeittoa keittelen kerran tai pari vuodessa reilun annoksen kerrallaan. Itse tehty hernekeitto on todella hyvää, tosin ei mitään pikaruokaa. Ei kyllä vaikeakaan, ruoka tulee melkein itsekseen liedellä matalalla lämmöllä.

Hernekeitto

5 l vettä
1 kg kuivia herneitä
500 g savustettua sianpotkaa
500 g porsaan lapaa
noin 3 tl suolaa
3 tl meiramia

Anna herneiden liota kylmässä vedessä 6-24 tuntia. Keitä ne liotusvedessä pehmeiksi yhdessä sianpotkan ja porsaan lavan (tai joulukinkun tähteiden) kanssa (kannattaa varata noin 2-4 tuntia). Paloittele kypsä liha ja lisää lihapalat takaisin keittoon. Mausta.

Annos on todella reilu, mutta sen voi hyvin puolittaa tai osan keitosta voi pakastaa. Kannattaa tosin varata hommaan riittävän iso kattila.