Vielä yhdet kesäjuhlat

Nyt kun olen vetänyt viikon henkeä, pitsaa, hodareita, muurinpohjalettuja ja muuta kesäistä, niin jaksan ja huvittaakin vähän kirjoittaa pari sanaa juhlista. Yhdistin reilulla kädellä synttäreitä ja sain kasaan kätevän tasaluvun: viisikymppiä. Sitten kutsuttiin kasaan iso joukko sukulaisia ja värkättiin tietysti reilusti purtavaa.

Päädyin taas aasialaishenkisiin virityksiin, joskin oikaisin sen minkä kerkesin. Tavoitteena oli rento ja raikas (ja kesäinen) buffa, josta löytyisi syötävä kaikille. Ystävällinen tätini osallistui talkoisiin tuomalla paikalle sushiruutuja, astiat ja viemällä kauniiksi lopuksi tiskit mennessään. Ihan huippua. Istuin illalla sohvalle viinilasin kanssa perinteisen astiarallin sijaan.

Kukkienkin kanssa oikaisin. Koiranputkista ja tässä tapauksessa vuohenputkista saa oikeasti aika kivat kimput. Edullisetkin ne olivat.

Sushiruudut on tehty Yhteishyvän ohjeella ja olivat aivan tajuttoman hyviä.

Osa vieraista sai kyllä nyt osin samaa ruokaa kuin pari vuotta sitten, mutta ei voi mitään. Tykkään niin kovasti itse ja vermiselli-katkarapusalaatista tykkäsivät vieraatkin. Vielä kun olen nyt vihdoin tajunnut ostaa katkaravut Lidlistä. Ja vain Lidlistä. Tämä ei ole kaupallinen yhteistyöpostaus vaan ihan ilmainen vinkki.

Vihreä salaatti sisälsi runsaasti salaattia, avomaankurkkua ja hunajamelonia. Ja minttua, chiliä, riisiviinietikkaa... Kastikkeen ohje on täällä.

Olen ihan koukussa varhaiskaaliin. Teen siitä ja porkkanasta coleslaw-tyyppistä salaattia lähes päivittäin. Tällä kertaa tuunasin salaattia limemehulla, riisiviinietikalla, sesamöljyllä sekä lopuksi chilillä ja suolapähkinöillä.


Nyhtöpaisti sai inkiväärisen kastikkeen, tosin jouduin tuunaamaan alkuperäistä ohjetta melkoisesti. Palaan tähän ehkä joskus ja kysykää ohjetta jos kiinnostaa. Moinen on joka tapauksessa kätevä tapa valmistaa reilu kimpale lihaa juhlapöytään ja mukavaa vaihtelua perinteiselle paahtopaistille.

Rullien kanssa oikaisin myös: jätin riisivermisellin kokonaan pois täytteestä ja kasviksista sekoitin tasaisen salaatin. Sitten nappasin salaattia ja vähän nyhtöpossua tai katkarapuja arkille ja eikun rullaamaan. Näin homma kävi todella nopeasti. Suosittelen kokeilemaan, varsinkin jos mielessä on iso erä rullia.

Ai niin. Oli meillä myös pieniä broileripihvejä. Olin ajatellut tekeväni satay-henkisiä vartaita, mutta alustavat kokeilut menivät täysin metsään. Siis aivan totaalisen pieleen, enkä sitten ehtinyt enää harjoitella enempää. Eikä paljon kyllä huvittanutkaan. Mutta pihvit olivat hyviä wasabi-majoneesikastikkeen kanssa.

Jälkkärinä oli ei-niin-aasialaishenkinen-mansikkakakku ja aleksanterinleivoksia. Kakku ei minusta ollut ihan täysosuma, mutta en osaa sanoa missä homma ontui. Ehkä limecurdissa. Jotenkin siinä oli vähän sellainen tiskiainetyyppinen säväys tai jotain muuta häikkää. Ei kauhean kiva kakussa.

Elokuussa on sitten vielä yhdet kuusivuotissynttärit. Nappula haluaa Mulan tai Risto Räppääjä tai Tingelstiina ja Tangelstiina -synttärit. Että silleen. Sitten onkin piiiiiitkä tauko juhlien kanssa. Tai juhlia toivottavasti on, mutta aion olla niissä vieraana:)

Pizza Bianca

Meillä on taas yhdet kemut takana: sunnuntaina vietettiin viiskymppisiä ja juhlittiin sekä miestä että nappuloita iloisen sukulaisjoukon kera. Kuvat kaipaavat kuitenkin vielä pientä järjestelyä ja välillä tekee mieli kirjoittaa muustakin kuin juhlista.

Tein pitkästä aikaa iltapalaksi pitsaa ja teinpä pitkästä aikaa myös valkoista pitsaa eli pizza biancaa. Homma juolahti mieleeni siinä kohtaa kun tomaattikastike loppui kesken kaiken. Lunttasin pika pikaa mallia Henri Aléninilta. Aineksista puuttui tietysti suuri osa, mutta iloisesti soveltaen levittelin löytämiäni täytteitä pohjalle. Juustojen alle päätyi myös purkki päiväysvanhaa smetanaa toisin kuin Alénin ohjeessa, jossa mentiin lähinnä juustolla.

Lopputulos oli todella kiva. Tein viime kesänäkin jotain valkoista pitsaa tai sen tapaista, mutta tästä tuli nyt oleellisesti parempaa. Pohja oli omasta päästä, tosin sekoitin siihen vähän ruisjauhoja. Aion sekoittaa jatkossakin. Tosi herkullista.

Pizza Bianca

Pohja (kaksi isohkoa, pyöreää pitsaa):
2 dl vettä
20 g hiivaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
n. 4,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruisjauhoja

Täyte (yhteen pitsaan):
1 prk smetanaa
2 dl raastettua parmesania
pala mozzarellaa
oliiveja
1 sipuli ohueksi viipaloituna
neitsytoliiviöljyä

Valmista taikina hyvissä ajoin jääkaappiin kohoamaan tai vaikka edellisenä iltana. Sekoita hiiva, öljy ja suola kylmän veden joukkoon, lisää jauhot. Vaivaa taikinaa huolella kunnes se irtoaa käsistä. Sinnikkyys palkitaan: huolellinen vaivaus synnyttää hyvän sitkon ja hyvä sitko mahdollistaa ohuen ja rapean pohjan. Anna taikinan kohota jääkapissa useita tunteja. Kauli ohueksi leivinpaperin päällä.

Levitä pohjalle smetana. Ripottele smetanan päälle juustot sekä sipuli- ja oliiviviipaleet. Lorauta lopuksi päälle laadukasta oliiviöljyä. Paista kuumassa (vähintään 275 astetta) uunissa 8-10 minuuttia.

(Henri olisi laittanut valmiin pitsan päälle myös sardellifileitä tai parman kinkkua sekä rucolaa. Varmaan minäkin, jos olisi ollut)

Kesämysli

Kesäsää suosii tällä hetkellä keittiöpuuhia. Ei ahdista yhtään pitää vaikka uunia vähän päällä. Uunin lämmössä voi sitten kypsytellä erilaisia herkkuja. Opettelin pari vuotta sitten tekemään itse mysliä ja sittemmin en ole kaupan myslihyllyllä juuri vieraillut. Mysliä voi varioida melkoisesti vaihtelemalla hiutaleita, siemeniä, pähkinöitä ja hedelmiä. Tein nyt vähän kesäisemmän version lisäämällä paahdetun myslin joukkoon kuivattuja mansikoita ja mustikoita. 

Nätisti pakattu mysli on myös kiva mökkituliainen.

Kesämysli

10 dl kaurahiutaleita

5 dl ruishiutaleita

3 dl auringonkukansiemeniä

3 dl kurpitsansiemeniä

1 dl pellavansiemeniä

3 dl mantelia karkeasti rouhittuna

1,5 dl vettä

1,5 dl kookosöljyä

1 dl hunajaa

1/2 tl suolaa

1/2 tl vaniljasokeria

(kuivattuja hedelmiä, esim. mustikoita ja paloiteltuja mansikoita)

 

Sekoita kaurahiutaleet, ruishiutaleet, siemenet ja mantelirouhe isossa kulhossa. Lämmitä vettä hieman ja sekoita siihen kookosöljy. Sekoita tasaiseksi. Lämmitä tarvittaessa hieman lisää, jotta kookosöljy sulaa. Lisää hunaja, suola ja vaniljasokeri. Kaada neste hiutaleseoksen joukkoon. Kääntele seos huolella sekaisin.

Kaada seos uuninpannulle leivinpaperin päälle. Paahda 200 asteisen uunin keskitasolla yhteensä noin 35-40 minuuttia välillä käännellen. Seosta kannattaa käännellä aika usein, jotta se kuivuu ja paahtuu kauttaaltaan. Lisää paahtuneen myslin joukkoon mansikat ja mustikat. Pakkaa valmis mysli ilmatiiviiseen purkkiin.

Kesän paras jäätelö?

Tykkään tosi paljon jäätelöstä, ja no, kyllähän tykkään muistakin herkuista. Minulle ei kuitenkaan tuota mitään vaikeuksia tepastella karkki- tai keksihyllyn tai vaikka paistopisteen ohi. Jäätelöallas sen sijaan vaatii vähintään silmäyksen tai pari, joka ikinen kerta. Nykyään en sentään osta ja maista ihan kaikkia uutuusjäätelöitä... Olen tehnyt jäätelöä muutaman kerran itse, mm. sitruuna-basilikajäätelö on oikein hyvää. Ja siis ilman jäätelökonetta.

Eilen katselin jo melkoisen pilkullisia banaaneja ja mietin, että mitä niistä värkkäisin. Olen taas vaihteeksi vähän karsinut valkoista sokeria ruokavaliostani (tiedän, vaikea uskoa), joten mitkään banaanimuffinssit eivät tulleet kyseeseen. Sitten mieleeni tupsahti ohje, jonka näin joskus jossain. Google tuli avuksi ja hakusanoilla banaani maapähkinävoi jäätelö tärppäsi heti.

Aivan mahtava juttu: täyteläistä, pehmeää, herkullista ja ei-niin-epäterveellistä jäätelöä. Lapset olivat vähemmän innoissaan, koska olin höppänä ja lupasin jäätelöä jälkiruoaksi. Ei muka ollut niin jäätelöä. No ei varmaan. Emulgointiaineita nolla. Luontaisen kaltaisia aromeja nolla. Väriaineita nolla. Olisi pitänyt myydä tuote semifreddona tai jäädykkeenä. Mutta oikeasti lasten nirsoilu ei haitannut. Minä sain enemmän.

Banaani-maapähkinävoijäätelö
(2 annosta)

2 kypsää banaania
4 rkl maapähkinävoita

Kuori banaanit ja laita ne ilmatiiviissä rasiassa pakastimeen. Odota noin pari tuntia ja ota banaanit pois. Laita banaanit ja maapähkinävoi tehosekoittimeen ja sekoita, kunnen seos on pehmeää. Asettele tarjolle. Halutessasi voit koristella annoksen rouhituilla pähkinöillä.

Nimppareiden kunniaksi sain tuliaisia työmatkalta: Leilan uusi ruokakirja. Sopii kuulemma uuteen terveellisempään elämääni. Olin ihan hoomoilasena että mihin??! En muistanut ollenkaan, että olin ylipäätään höpissyt sokerista jotain. Joka tapauksessa ihan mahtava opus. Nippa nappa maltan tätä kirjoittaa, koska haluan selata kirjaa ja tehdä ostoslistaa.