Lumiukkokakku

Hiihtoloma vetelee viimeisiään, mutta talvi ei. Ainakin Helsingissä ladut ovat tällä hetkellä loistavassa kunnossa ja niitä riittää kilometrikaupalla. Suosittelen lämpimästi tutkimusretkeä lähiladulle.

Tein pari viikkoa sitten talvisen synttärikakun naapurin tytölle. Mulla oli päässä visio jostain hienosta ja ihanasta, ja itsevarmuuttakin oli jostain tupsahtanut rutkasti enemmän kuin osaamista. No, kivasti se suurin ylpeys rapisi siinä matkan varrella. Homma meinasi levitä käsiin (ja pöydälle). Pitäisi jo muistaa, että mitään virityksiä ei kokeilla muihin kuin omaan käyttöön tuleviin kakkuihin. 

Onneksi lähikauppa on aina auki ja siellä on todella hulppea valikoima mm. sokerimassoja. Ja sokerimassalla saa sitten kivasti piiloon kaikenlaista sählinkiä. Massa asettui lopulta ihan nätisti ja kakku kuulemma pysyi kasassa niin kauan kuin sitä oli tarjolla.

Tein kakkuun gluteenittoman pohjan ja täytteeksi vadelma- ja mangomousset. Tällaiseen korkeahkoon kakkuun kannattaa tehdä vähän tavallista kakkupohjaa tukevampi pohja eli sellainen, jossa on myös rasvaa. Teen pohjan usein tällä Kotivinkin ohjeella.  

Kakkupohja 19-20 cm vuokaan

3 kananmunaa
2,5 dl sokeria
50 voita sulatettuna
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
3,5 dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta)

Voitele ja jauhota (korppujauholla tai mantelijauholla) kakkuvuoka. Jos haluat korkean kakun, tee se halkaisijaltaan 19-20 cm irtopohjavuokaan. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää voisulaan sekoitettu maito. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Lisää jauhoseos taikinaan. Kääntele taikina nuolijalla tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan. 

 

Paista 175 asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia. Älä avaa luukkua ennen tätä. Älä ihan oikeasti avaa luukkua ennen kuin 40 min on kulunut. Kokeile kypsyyttä tikulla. Laita leivinpaperi vuoan päälle, jos pinta tummuu liiaksi. Kumoa kypsä kakku jäähtymään.

Prinsessakakku. Eiku futiskakku. Eiku...

Aikataulut ovat syksyn mittaan sallineet vähän enemmän leipomista ja olen ollut kakuista aika innoissani. Aina välillä mietin, että mikä minusta oikeasti on hauskinta leipomisessa. En pääse ikinä mihinkään lopputulokseen. Mutta jotenkin hauskuus liittyy siihen, että saan ideoida, luoda ja keksiä ja sitten kasata. Prosessi on lopulta aika tiivis ja lopputulos konkreettinen.

Yksi syksyn toivekakuista oli prinsessa- ja futiskakun yhdistelmä. Vähän aikaa olin vähän että mitähän... Sitten pienen selailun ja tuumailun päätteeksi värkkäsin kakun, jossa prinsessa pyöri kukkien keskellä, futiskentän reunalla. Prinsessa on muovia, se on pyörinyt jo muutaman muunkin kakun päällä. Futikset sen sijaan olivat syötäviä. Tilasin kakun päälle muovisen pallon ja muoviset nappikset, mutta ne olivat superrumat. Niinpä värittelin pyöreitä, valkoisia karkkeja elintarviketussilla. Tulikin aika kivoja palloja - ja hyviä:)

Kakun täytteenä on yksi omista lemppareistani eli omenasose ja kinuskimousse. Jonain kauniina päivänä mittailen moussen ainekset tarkemmin ja naputtelen sitten ohjeen tänne.

Frozenkakku

Tein viime viikonloppuna naapurin synttärijuhliin Elsa ja Anna -kakkua. Päivänsankarilla oli selkeät speksit: Elsa ja Anna niityllä poimimassa kukkia ja sateenkaari. Tykkään kun asiakas tietää mitä tahtoo:) Vähän aikaa kyllä tuumailin, että mitenkäs nämä nätisti saadaan asettumaan. Sitten seikkailin aikani Pinterestissä ja seisoin vähän aikaa karkkihyllyn äärellä. Päädyin karkkeihin.

Elsa ja Anna ovat huonosti sulavaa muovia eli näitä voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Kärsivällisyys ei olisi tälläkään kertaa riittänyt niin mutkikkaaseen näpertelyyn. 

Täytteenä oli toiveiden mukaisesti vaniljaa ja kinuskia. Lisäsin päivänsankarin äidin luvalla täytteeksi myös vähän omenasosetta, jotta lopputulos ei olisi ihan liian äitelä. Omenasose on muutenkin aika kiva ja raikas juttu, ja vähän aliarvostettu. Kinuskikastikkeen ympärille tehty täyte on aika hyvä, mutta ennen kuin julkaisen ohjeen, teen vielä vähän tuotekehitystä.

Pari kissakakkua

Tein viikonloppuna kaksi värikästä kissakakkua. Toiveena oli sitruunainen täyte, mustavalkoinen kissa ja harmaa tai punainen pohjaväri. Tein kaksi vähän erilaista kissaa. Aikuisempien vieraiden juhlissa tarjolla oli tuo hieman naivistinen näkemys kissassa. Kakku oli myös gluteeniton. Pienempi kakku meni pienemmille vieraille, siinä kissa leikkii (vai kompuroi, ilme on aika hämmentynyt) pallojen seassa.

Kakkupohjien leipominen on viime päivinä tuottanut hieman ylimääräistä päänvaivaa. Joko vatkaan liian vähän tai sitten vatkaan liikaa. Tai sitten homma ontuu jossain toisessa kohdassa. Täytyy selvittää asiaa.

Ai näyttääkö kissan turkki epätasaiselta? Se on epätasainen. Sain jonkun kumman päähänpiston kesken kaiken ja sudin turkkiin vähän mustaa elintarvikeväriä. Jep, mustan sokerimassan päälle. Ajattelin, että turkista tulisi kiiltävä ja kiva. Kiiltävä tuli, mutta vaan paikoitellen.

Kakkujen täytteenä on lemon curdia sekä vaniljarahkan ja kermavaahdon seosta. Maustan tuon vaniljamoussen todella varovasti vain pienellä ripauksella sokeria. Kakusta tulee muuten aivan liian makea. Pitäisi vähän kehittää uusia makuja. Olen vaan pahimman luokan varmistelija, enkä kovin helposti tarjoa itse saati kuskaa kenenkään toisen juhliin mitään minkä mausta/onnistumisesta en ole ihan varma.

Jääkiekkokakku

Pienen pienellä jääkiekkoilijan alulla on tietysti pienen pienet varusteet. Minun pienen pienellä kärsivällisyydestä pienistä luistimista tuli nippa nappa luistimen näköiset. Tuosta mailasta ja kiekosta luistimet ehkä juuri ja juuri tunnistaa.

Vaalean kakkupohjan täytteenä on vadelmia, vadelmahilloa sekä kermavaahdon ja vaniljakastikkeen seosta. Samaan tyyliin kuin täällä, reilummalla annoksella vaan. Marsipaanin alla sama vanha voikreemi, jota käytän melkeinpä aina. Idea koristeisiin on apinoitu hienosta Painted by Cakes -blogista.

Nalle Puh -kakku

Loppuvuosi meni joulutohinoissa, mutta ehdin leipoa muutaman kakun ihan muissakin merkeissä. Naapurin kolmevuotiaalle tein värikkään ja hyväntuulisen Nalle Puh -kakun. Täytteeksi keittelin karpalohilloa. Kirpeän karpalon kaverina oli vaniljamoussea, jota käytän muutenkin aika paljon. Sanokaa sitten kun alkaa kyllästyttää.

Kakun pinnalle löysin mielestäni kivan sinisen sokerimassan. Valitettavasti massa käyttäytyi vähän kummallisesti. Se oli pahempaa kuin kunnon pullataikina: ahkerasta kaulimisesta huolimatta mokoma vetäytyi aina takaisin. Melkoisen jumpan jälkeen sain kuin sainkin aikaiseksi tarpeeksi ison levyn ja nostin sen kakun päälle. Innoissani leikkasin ylimääräiset heti pois. Olisi pitänyt odottaa. Tyhmä massa jatkoi vetäytymistään ja reuna alkoi rumasti irvistää. Kaapissa piileskeli onneksi Marianne-rakeita, asettelin sitten niitä pikeerin kanssa reunan ympärille. Ensi kerralla tiedän sitten leikata reunat vasta paljon myöhemmin.

Nalle Puh on tehty oranssista sokerimassasta, pusero ja ääriviivat on piirretty elintarvikeväritusseilla. Tussit ovat uusi tuttavuus, mutta aika näppärä sellainen. Vielä näppärämpää olisi, jos osaisi kunnolla piirtää.

3-vuotissynttärit

3-vuotissynttärit ovat kovaa hommaa: aamubrunssin jäljiltä kaikki muut paitsi minä ovat päiväunilla. Siis sekä lapset, isä että isovanhemmat. Vieraista en tiedä, toivottavasti ainakin osa heistä nukkuu.

Juhlien teema muotoutui vihaisten lintujen ympärille. Vajaa kolmevuotias sai pari kuukautta sitten käsiinsä kirjan, jossa oli kuva Stella-kakusta. Sen jälkeen hän säännöllisesti varmisti, että Stella-kakkua on tiedossa. Viime viikolla kävellessämme päiväkodista kotiin tyttö vielä huolehti, että teenhän sitten Stella-kakkua ja vieläpä niin, että myös hän itse saa sitä maistaa.  

Koska synttäreitä vietettiin Angry birdsien hengessä, tarjolla oli kuningaspossua ja munia. Munien täytteenä oli lohimousse. Tosin nyt juustona oli ruohosipulituorejuusto ja kala oli lämminsavulohta. Muuten menu oli iloinen ja värikäs sekoitus kaikkea sellaista, josta tykkään ja jota kuvittelin ehtiväni valmistaa. Uuden Safkaa-kirjan kurkkusalaattia ja pataleipää oli jälleen tarjolla. Perunasalaattia tein Maku-lehden ohjeella, tosin höysin salaatti parsalla.

Lopuksi leikittiin "Stellan nokka" -leikkiä. Ihan kuin yksi kolmevuotias yrittäisi kurkkia huivin alta.

Ensi viikonloppuna on edessä uusi kierros synttäreitä, täytyy ehkä valmistautua vähän huolellisemmin, koska au pair anoppi ei ole enää ensi viikolla apulaisena. Ai niin. Sain tuliaisiksi eräänlaisia syötäviä kukkia. Niitä oli pahvilaatikollinen. Tiedän mitä meillä on iltapalaksi. Aijai.

Niiskuneitikakku

Naapurin pienen automiehen isosisko toivoi synttäreilleen Niiskuneitikakkua. En edes lähtenyt yrittämään muotokakkua, koska eiyhtäänniiskuneidinnäköinen Niiskuneiti ei tuntunut kovin houkuttelevalta. Ehkäpä joku päivä harjoittelen muumien & co. muotoilua ylijäämämarsipaaneista, ja no, tuota viimeistelyäkin voisi ehkä vähän harjoitella. Katson sitten mallia vaikka Toven hienosta blogista.

Tein naapuriin kaksi kakkua, pienempi oli sitruunainen (lemoncurdia, kermavaahtoa ja sitruunarahkaa). Isomman täytteeksi laitoin vadelmia ja vadelmahilloa sekä kermavaahdon ja vaniljarahkan seosta.

Niiskuneiti syntyi vikkelästi muumimuotilla, jota olen käyttänyt ennenkin. Muumipeikko muuttuu lähes silmänräpäyksessä Niiskuneidiksi otsatukan ja nilkkarenkaan avulla.

Avaruussukkulakakku eli Roger

Muutama lasten synttärikakku jäi loppusyksystä amerikka- ja joulutouhujeni jalkoihin, lähinnä tosin päivityksen osalta. Tässä tulee ensimmäinen eli Kuitti, tai Roger, kuten tämä härpäke maailmalla tunnetaan. Kyseessä on siis Cars 2 elokuvassa seikkaillut avaruussukkula. En ole nähnyt pätkää, mutta muutaman kuvan perusteella lopputuloksesta tuli aika kiva. Synttärisankari vaikutti myös ihan tyytyväiseltä.

Kakun täytteenä on omenasosetta ja vaniljarahkan ja kermavaahdon seosta. Tein kakkupohjan uunin pellillä ja kokosin kakun hyytymään muutamaksi tunniksi pitkulaiseen leipävuokaan. Sitten leikkasin terävällä veitsellä keulan. Siivet ja peräsimen ja nuo mitkä lie pylpyrät muotoilin yli jääneistä kakkupohjapaloista. Sitten päälle voikreemi ja valkoista marsipaania. Myös mustat yksityiskohdat ovat marsipaania.

Sirkuskakku

Meillä on meneillään juhlien (ja sokerin) täyteinen viikonloppu. Perjantain prinsessasysteemien jälkeen tuntui kuitenkin suorastaan virkistävältä käydä uuden haasteen kimppuun: kummityttö toivoi synttäreilleen sirkushenkistä kakkua. Vähän asiaa tuumattuani (ja surffattuani) päädyin telttaratkaisuun. Kakku ei tietenkään ihan vastannut visiotani, mutta olin lopulta ihan tyytyväinen lopputulokseen. Pikkuisen tuli taas kiire, esim. nuo viirit olisi voinut asetella vähän nätimmin ja tehdä vaikka etukäteen. 

Piste iin päälle oli kummityttöni äidin varaamat kakkukynttilät. Ne olivat niin hienot, että niillä tekee mistä vaan kakusta kädenkäänteessä sirkuskakun. Löytyy kuulemma ihan perusmarketeista. 

Kakun täytteenä on vadelmahilloa ja pakastevadelmia sekä diplomaattikreemiä (kermavaahto ja vaniljakastiketta). Marsipaanin alla on ihan perus voikreemi. Kakun kokosin kahdesta osasta: ensimmäisen tein ihan tavallisesta pohjasta ihan tavalliseen vuokaan ja sen päälle kippasin kahvin suodattimeen kootun pikkukakun. Kokosin sen kääretorttulevystä. Täydellisessä sirkustelttakakussa tuo keskiosa olisi ollut vähemmän terävä, täytynee ensi kerralla tehdä vähän tuotekehitystä. Tiedän yhden ensi vuonna viisivuotiaan, joka haluaa sirkuskakun. Ehkä. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, mieli muuttuu vielä monta kertaa.

Ja sitten kännykän kameralla napattu epätarkkuuden huipentuma. Mutta pellet näkyvät kunnolla.

Prinsessasynttärit

Melkein neljävuotiaalla oli synttäreiden suhteen lopulta vain yksi toive: prinsessasynttärit. Välillä keskusteluissa kyllä vilahteli dinot, PuuhaPete, merirosvot ja sirkus mutta dimangien säihke, rimpsut, rusetit, isot helmat ja vaaleanpunaisuus vetivät pisimmän korren. Eipä siinä sitten muuta kuin toimeksi.

Menu oli simppeli: paahtopaistia ja aiolia, perunasalaattia, kasvisgratiinia, kantarellipiirakkaa ja vihersalaattia. Palaan muutamaan ohjeeseen myöhemmin, esim. perunasalaatti oli todella ihanaa. Prinsessateemaa toteutettiin lähinnä kahvipöydässä. Hovin näppärä rakennusmestari kokosi kekseistä linnan ja hovineito askarteli prinsessakakun.

Lopuksi kaikki pienet prinsessat, linnanneidot ja ritarit koittivat tähdätä kruunua liitutaululle piirretyn prinsessan kutreille. 

Prinsessakakku

Tänään oli hyvä päivä tehdä prinsessakakkua: Tukholman täytti kuninkaallinen häähumu ja perheen ruåtsalaisvahvistus vanheni vuodella. Kakku on saanut alkunsa talouskoulussa, jossa Jenny Åkerström opetti tukholmalaisia tyttöja ja myös prinsessoja (lähde: wikipedia). Alkuperäisessä prinsessakakussa ei ollut hilloa, hillokakussa oli vaaleanpunainen marsipaani ja sen nimi oli oopperakakku. Nykyään prinsessakakussa kuitenkin usein on hilloa ja niin oli meilläkin.

Kakku oli todella, todella hyvää. Sopivan täyteläistä ja raikasta, ei liian makeaa. Näin luultavasti ensimmäistä kertaa ikinä veljeni ottavan toisen palan täytekakkua. Se on paljon se. Ohje on Maku-lehden verkkosivulta. Jos kakun aikoo tehdä päivää ennen tarjoilua, marsipaanin alle on kermavaahdon sijaan syytä laittaa voikreemi. Kermavaahto pehmittää marsiaanin nimittäin todella nopeasti. 

Tähän väliin pitää mainita yksi tärkeä asia ulkomaisten vadelmien käytöstä: sekä tuoreet että pakastetut ulkomaiset vadelmat pitää keittää ennen niiden käyttöä. Ulkkarivadelmissa on tavattu sekä kaliki- että norovirusta, ja ne molemmat ovat melkoisen tylsiä kaupantekijäisiä kenelle vaan ja hengenvaarallisia esim. vanhuksille ja raskaana oleville. Ihmettelen kerta toisensa jälkeen sitä, että ammattilaisetkin niitä aika varomattomasti käyttävät.

 

Prinsessakakku

14 palaa

Pohja:

4 kananmunaa

2 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

1,5 tl vaniljasokeria

1 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

Vaniljakreemitäyte:

1 kpl liivatelehtiä

2,5 dl maitoa

1,5 rkl maissitärkkelystä

1,5 rkl sokeria

2 keltuaista

2 tl vaniljasokeria

2 dl vispikermaa

Vadelmatäyte:

1 dl vadelmahilloa

3 dl vadelmia

1 rkl sokeria

Päälle:

250 g vihreää marsipaania

tomusokeria

2 dl vispikermaa

Voitele ja jauhota kakkuvuoka (Ø 24 cm). Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Tee pohja. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi munavaahtoon varovasti sekoittaen. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua uunin alatasolla noin 30 minuuttia, kunnes sen keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu enää taikinaa. Jos kakun pinta näyttää tummuvan paiston aikana liikaa, peitä kakku kevyesti foliolla tai leivinpaperilla.

Valmista täyte. Upota liivatelehti likoamaan kylmään veteen. Sekoita maito, maissitärkkelys, sokeri ja keltuaiset pinnoitetussa kattilassa tai vesihauteessa. Kuumenna seosta samalla sekoittaen, kunnes se sakenee. Purista pehmenneestä liivatelehdestä vesi, ja liuota liivate kuumaan kiisseliin. Jäähdytä kiisseli. Vatkaa lopuksi kiisselin rakenne rikki ja lisää vaniljasokeri ja kermavaahto.

Halkaise kakkupohja kolmeen osaan. Levitä alimmalle osalle vadelmahillo. Murskaa vadelmat, mausta ne sokerilla ja levitä hillon päälle. Nosta toinen kakkulevy päälle ja levitä sille vaniljakiisseli. Nosta viimeinen levy päälle ja nosta kakku kylmään odottamaan.

Vaivaa marsipaania hetki leivinpöydällä, jotta se notkistuu hiukan. Levitä pöydälle puhdas leivinpaperi ja ripottele sille tomusokeria. Kauli marsipaani paperin päällä niin suureksi pyöryläksi, että se ulottuu hyvin yli kakun reunojen. Lusikoi kakun ylimmän kerroksen päälle vaahdotettu, maustamaton kerma. Levitä kermaa ohuelti kakun reunoille, mutta jätä suurin osa vaahdosta kakun keskelle keoksi. Nosta marsipaanilevy kaulimen avulla varovasti kakun päälle ja painele reunat tiiviiksi. Leikkaa ylimääräinen marsipaani pois ja muotoile siitä muutama koristekukka prinsessakakun pintaan.

Anna prinsessakakun vetäytyä kylmässä vähintään 3 tuntia, mielellään jopa seuraavaan päivään. Siivilöi prinsessakakun pintaan tomusokeria ennen tarjoilua.

Ti-Ti Nalle -kakku

Naapurin pikkuiset tytöt viettivät tänään synttäreitä ja minulta toivottiin Ti-Ti Nalle -kakkua. Pienen surffausretken jälkeen päädyin muotoilemaan kolmiulotteisen Ti-Tin kakun päälle. Mallia otin täältä. Kakun täytteeksi tuli omenasoseesta ja mansikkahillosta tehtyä seosta sekä vaniljarahkaa. Marsipaanin alla on perusvoikreemi. Nallen valkoiset osat ja ilmapallot ovat sokerimassaa, loput koristeet sitä marsipaania.

Dinokakku

Ystäväperheen kolmevuotias dinofani toivoi synttäreilleen punaista dinokakkua, jossa olisi ainakin mansikkaa. Dinofanin äiti toivoi, että kakku sopisi myös gluteiinitonta ja laktoositonta ruokavaliota noudattaville. Tästä dinosta tulikin oikein reippaan ja iloisen näköinen heppu. Tajusin tällä kertaa pitää maalipensselit ja kimallesprayn kaapissa. Vähemmän on aina niin paljon enemmän.

Kakkupohjan tein perunajauhoista ja vuoan jauhotin täysjyväriisijauhoilla. Myös joku gluteiiniton jauhoseos kävisi hyvin sekä leivontaan että jauhottamiseen. Kakun täytteenä yhdessä välissä on vaniljakreemi (tai diplomaattikreemi eli kermavaahtoa ja vaniljakastiketta) ja toisessa välissä mansikka-omenarahka. Tiedän tiedän, jälkimmäinen kuulostaa tosi epäilyttävältä, mutta se on oikeasti ihan hyvää. Marsipaanin alla on tavallinen voikreemi. Valkoiset osat ovat sokerimassaa, muuten käytin marsipaania.

Paloautokakku

Kummipoika tykkää kovasti paloautoista ja toivoi synttärikakuksikin sellaista. Kummitäti ja lopulta myös -setä tarttuivat toimeen. Katselin ensin vähän aikaa kuvia paloautokakuista ja oikeistakin paloautoista. Päädyin tämmöiseen ratkaisuun, jossa tuo hytti/koppi/mikälieohjaamo on punainen ja loppu mustaa ja harmaata. Kummisetä tuli auttamaan yksityiskohtien kanssa kunhan ensin olin saanut sotkea auton kylkiä itsekseni. Olen kuulemma ihan hyvä kokki ja leipuri mutta vähän suurpiirteinen.

Vähän olin huolissani kakun mittasuhteista, mutta päivänsankari vaikutti tyytyväiseltä. Ja neljävuotias ei vielä esitä tyytyväistä ainakaan kovin sujuvasti ellei sitä todella ole.

Kakkupohja on tavallinen vaalea sokerikakkupohja, jonka paistoin neliönmallisessa (pyöristetyt kulmat) vuoassa. Täytteenä oli mansikka-vadelmahilloa ja diplomaattikreemiä (eli vaniljakiisselin ja kermavaahdon seosta). Kostutukseen käytin maitoa. Marsipaanin alle laitoin jälleen vaniljalla maustettua voikreemiä. Valkoiset osat ovat sokerimassaa, tikkaat lakua ja letku karkkiremmiä. Muuten käytin marsipaania.

Lopputulos oli melkoisen makea viritys, mutta ehkäpä se kahvikupillisen kanssa menetteli. Ensi kerralla soseutan hillon sekaan pakastemarjoja tasoittamaan tuota makeutta. Tai käytän vaikka taas sitä tuttua ja turvallista omenasosetta.

Kunkku-kakku

Ystäväperheen esikoinen toivoi synttärikakukseen Kunkkua ja minä lupasin yrittää. Jouduin tosin ensin selvittämään, että mikä tai kuka moinen Kunkku on. Haltsaan Disneyn prinsessat paremmin, vaikka en niitäkään kovin hyvin. Google tiesi heti, että Kunkku on Salaman kaveri tai ainakin kilpasisko (tai ehkä kuitenkin -veli). Kunkku on voittanut Piston Cupin jo monta kertaa, eli melkoisesta ajopelistä on kysymys.

Meikän Kunkku ei kyllä ihan näytä Piston Cupin voittajalta tai erityisen nopealta muutenkaan, mutta se näyttää kakulta. Olin vähän huolissani, koska noin 4-vuotiaat "asiakkaat" ovat aika tarkkoja. Ilmeisesti kakku kuitenkin kelpuutettiin juhlapöydän särpimeksi.

Täytteenä on tällä kertaa vadelma-mansikkahillo ja vaniljakreemi (kermavaahtoa ja vaniljakiisseliä). Marsipaanin alla on perinteinen voikreemi.

Salama McQueen -kakku

Ystäväni tilasi kaksivuotiaan pikkupojan synttäreille Salama-kakkua. Sain vapaat kädet toteutuksen suhteen ja päädyin kokeilemaan muotokakkua. Valmiilla kakkukuvalla olisi kyllä saanut siistimmän tuloksen vähän vähemmällä pusaamisella... Ehkä ensi kerralla sitten. Kakun täytteenä on omenasosetta sekä kerman ja vaniljarahkan seosta. Kostutuksen kanssa hölmöilin taas kerran, sitä lurahti hitusen liikaa:o( Marsipaanin alla on ihan peruskreemi tomusokerista ja voista.

Kakku on tehty samaan tapaan kuin Baby Shower -kakku täällä, tosin kreemiä tein reilumman annoksen ja rahkana oli tosiaan se vaniljarahka.

Päivänsankari tuli itse mukaan hakemaan kakkua ja oli kyllä selvästi tyytyväinen kakun ulkoasuun. Toivottavasti kakku vielä maistuu pienelle juhlijalle (ja tietysti juhlavieraille)!

Tyrni-juustokakku

Torstain synttäreillä oli tarjolla tyrni-juustokakkua, jonka koristeena oli marsipaanista tehty muumipeikko ja kukkia. Kakku ei ollut täysosuma (vieläkään, höh), mutta oikein hyvää kuitenkin. Päällä olisi voinut olla pikkusen enemmän hilloa ja se olisi pitänyt tasoittaa kunnolla. Koristelu oli myös vähän niin ja näin, mutta lastenjuhlat ovat lastenjuhlat ja lasten kakut teen kyllä ihan kiltisti toivomusten mukaan. Nyt toiveena oli siis muumi ja ruusuja. Tutkin vähän aikaa kuvia muumikakuista ja löysin aika kirjavia tuotoksia. Stocka pelasti minut ja kakkuni, ja löysin sieltä sellaisen muotin, että muumista tuli ihan muumin näköinen. Ei tarvinnut piirtää saati veitsen kanssa leikata piirtelyitä.

Kakun pinnalle valitsin tyrnihillon, koska se on todella nopea ja helppo vaihtoehto. Ja taatusti maukas.

Tyrni-juustokakku

Pohja:

200 g digestive-keksejä

80 g voita tai margariinia

Täyte:

6 liivatetta

600 g tuorejuustoa

6 dl kuohukermaa

2,5 dl sokeria

2 rkl vaniljasokeria

0,5 dl vaaleaa mehua tai esim. sitruunalikööriä

Pinnalle:

3 dl tyrnihilloa (tai muuta sileää hilloa tai hyytelöä)

tai vaihtoehtoisesti 3 dl makeata hedelmäsosetta ja 2 liivatelehteä

Murskaa keksit muruiksi ja sekoita joukkoon sulatettu rasva. Pingota leivinpaperi irtopohjavuuan (n. 24 cm) pohjalle. Painele keksiseos vuuan pohjalle. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen veteen. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa astiassa tuorejuusto notkeaksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon sokeri ja vaniljasokeri. Vatkaa huolellisesti sekaisin. Lämmitä mehu tai likööri kattilassa ja lisää joukkoon puristetut liivatteet. Siirrä kattila syrjään levyltä ja odota, kunnes liivatteet ovat kokonaan liuenneet mehuun. Kaada liivateseos tuorejuustoseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen. Vatkaa tasaiseksi sähkövatkaimella. Kääntele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. Sekoita varovasti tasaiseksi. Kaada seos keksipohjan päälle ja tasoita pinta. Anna kakun jähmettyä muutamia tunteja tai seuraavaan päivään. 

Lämmitä tyrnihilloa hieman mikroaaltouunissa niin, että siitä tulee pehmeää ja helposti levittyvää. Lusikoi hillo kakun päälle ja tasoita pinta. Anna hillon hyytyä jääkaapissa ainakin tunnin verran. Koristele mielesi mukaan. Marsipaanikoristeet kannattaa lisätä kakun päälle vasta ihan viime tipassa, jotta marsipaani ei vety.

Kakun pinnalle voi hyvin tehdä myös perinteisen liivateseoksen. Anna liivatteiden liota runsaassa kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kuumenna vesitilkka ja anna puristettujen liivatteiden liueta vesitilkkaan. Sekoita liivateseos marjasoseen joukkoon ja kaada varovasti kakun pinnalle. Anna hyytyä. 

Kannattaa huolehtia, että marja- tai hedelmäsoseessa (tai mehussa) on riittävästi makua ja riittävästi sokeria. Minun viime viikonlopun mustikkakokeilussa maku oli turhan vaatimaton. Mustikkakiisselin sijaan olisi pitänyt käyttää mustikkahilloa tai reilusti mustikkaisempaa ja makeampaa kiisseliä.

Late Lammas -kakku

Näin joskus aikoja sitten hienon Late-kakun täällä ja olen siitä asti suunnitellut Late-kakun tekemistä, mutta vasta nyt napero alkaa ymmärtää Laten päälle. Koristelu oli maailman helpoin toteuttaa, tämä onnistuu aloittelijaltakin leikiten (ellei sitten halua hifistellä ja muotoilla Laten päätä kolmiulotteiseksi, minä en hifistellyt). Lisäksi pienet assistentit voi päästää apulaisiksi vaahtokarkkien asettelussa. Late juhlisti meillä esikoisen nimppareita.

Mustaa marsipaania löytyi ilokseni isosta lähimarketista. Leivonnan suosio taitaa olla kasvussa, koska ihan tavallisten ruokakauppojen valikoima on niin kasvanut.

Late Lammas -kakku

Pohja (tämä on siis sama kuin äskettäin tekemissäni mokkapaloissa):

3,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta

2 dl sokeria

2,5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

100 g voita tai margariinia sulatettuna

1 dl banaanisosetta

2 dl kermaa (tai kaurakermaa)

Leivitykseen rasvaa ja korppujauhoja (tai kaurahiutaleita tms.)

Täyte:

2 dl omenasosetta

3 liivatetta

2 prk Alpro Soya -vaniljavanukasta

1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, soijavispiä tms.

Päälle:

1 dl vispiä

pieniä vaahtokarkkeja

mustaa marsipaania

valkoista marsipaania

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet varovasti sekoittaen, kerma viimeiseksi. Sekoita taikinaa vain sen verran, että kaikki aineet ovat tasaisesti sekaisin. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa n. 30-40 minuuttia, hieman paksuudesta riippuen.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Vatkaa vispi vaahdoksi. Sulata liivatteet pienessä tilkassa vettä ja sekoita vaniljavanukkaiden joukkoon. Kääntele sekaan vaahdotettu vispi.

Leikkaa kakkupohja kahteen tai kolmeen osaan. Kokoa kakku irtopohjavuokaan. Levitä pohjalle omenasosetta ja sen päälle vaniljavanukasta. Lisää päälle toinen pohjalevy (ja teen toinen kerros samoin, jos onnistuit leikkaamaan kakun kolmeen osaan). Anna kakun hyytyä jääkaapissa useita tunteja tai mielellään yön yli.

Vatkaa vispi vaahdoksi ja levitä vadille kumotun kakun päälle. Muotoile marsipaanista Late kakun päälle ja koristele vaahtokarkeilla.