Kesärullat

Tein sitä taas. Eli rullailin. Kesärullia, koska on kesä. Rullat taitavat olla nykyisin yksi ehdottomista lempiruuistani. Mielettömän hyvää. Pienelle porukalle rullat syntyvät nopeasti ja helposti, isommalle joukolle rullat kannattaa tehdä kaverin kanssa ja esille kannattaa ottaa erilaisia täytteitä. 

Nyt täytimme rullat tiikeriravuilla, vermisellillä, kurkulla ja joukolla yrttejä. Kastikkeista ehdoton suosikkini on maapähkinävoista sekoitettu tahna. Lisäksi kokelin nyt myös Teresa Välimäen kastikeohjetta, jonka bongasin siitä uudemmasta Safkaa-kirjasta.

Kesärullat

riisipaperia

riisinuudeleita (vermiselliä, niitä ohuen ohuita)

porkkanaa

kurkkua

avokadoa

kevätsipulia

tiikerirapuja, katkarapuja, nyhtöpossua, lohta tms.

vahvanmakuista salaattia (esim. paksoi, romaine, sydänsalaatti)

korianteria, minttua, thaibasilikaa tai muita sopivia yrttejä

Kastikkeeksi: soijakastiketta, sweet chili -kastiketta tai maapähkinävoikastiketta (ohje alla)

Leikkaa salaatit ja muut kasvikset ohuiksi suikaleiksi. Mausta halutessasi katkarapuja, tiikerirapuja tai lohta esim. chilillä, limellä, valkosipulilla ja korianterilla. Valmista nuudelit pitämällä niitä kuumassa vedessä kolmisen minuuttia. Laita isoon kulhoon (tai kahteen) lämmintä vettä ja upota riisipaperi veteen. Nosta pehmennyt paperi vedestä isolle lautaselle. Oikean pehmeyden oppii nopeasti, viimeistään kolmannen rullan kohdalla. Aseta täytteet paperin alaosaan, ei kuitenkaan ihan reunalle (Eevan blogissa on hyviä kuvia). Käännä alareuna täytteiden päälle. Käännä sitten reunat sisäänpäin ja rullaa napakaksi rullaksi. Dippailua helpottaa, että paketti on suhteellisen tiukka. Koristele esim. korianterilla.

Herkuttele dippaamalla erilaisiin kastikkeisiin.

Maapähkinävoikastike

4 rkl sokeroimatonta maapähkinävoita

2 rkl hoi sin -kastiketta

n. 2 rkl sokeria (riippuen hoi sin -kastikkeen makeudesta)

1 dl vettä

Sekoita ainekset keskenään tasaiseksi kastikkeeksi.

Teresa Välimäen raikas vaalea kastike

1 sitruunan mehu
2 rkl seesamiöljyä
1 rkl kalakastiketta
2 tl hunajaa
2 tl wasabia

Sekoita kaikki ainekset huolellisesti sekaisin. Anna tekeytyä hetki ennen tarjoamista.

Paras mamman marjapiirakka

Väitin pari vuotta sitten tätä vähän tavallista paremmaksi mamman marjapiirakaksi, mutta olin kyllä väärässä. Tämä on parasta mamman marjapiirakkaa ikinä, jopa ehkä parasta marjapiirakkaa ylipäätään. Olen parin vuoden kuluessa testaillut tietysti lukuisia erilaisia marjapiirakoita ja kerta toisensa jälkeen tämä ilahduttaa makunystyröitäni eniten. 

Parhaista parhain versio syntyy minusta punaherukoista, mutta mustikat tai raparperi käy myös. Puolukkaa aion kokeilla seuraavaksi, tulee luultavasti tosi hyvää. 

Ohje on tosi helppo ja raaka-aineista vain kondensoitua maitoa joutuu joskus vähän haeskelemaan kaupasta, kannattaa kuitenkin nähdä se vaiva ja ostaa varuiksi saman tien toinenkin purkki. Nyt löysin omani kookosmaitojen vierestä säilykehyllystä.

Maijan marjapiirakka

Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
4-5 dl marjoja
1 prk kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia
1 prk kondensoitua maitoa
1 muna
1 tl vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina voidellun piirakkavuuan (n. 26 cm) pohjalle ja reunoille. Kaada marjat pohjalle. Sekoita muut täytteen aineet ja kaada marjojen päälle. Paista uunin alaosassa 200 asteessa reilu puolisen tuntia.

 

Vuoka vaikuttaa sitten paistoaikaan, joten ohjeen paistoaika on suuntaa antava. Lasisessa piirakkavuoassa paistaminen kestää hieman pidempään kuin metallisessa.

Gazpacho

Keitot eivät ole viime päivinä paljoa kiinnostaneet, koska jopa minulla on ollut vähän kuuma. Sitten muistin gazpachon. Oi miksi en ole tehnyt tätä aikoihin? Tai no alkukesästä tietysti kiinnosti vähän toisenlaiset keitot, eikä tätä hellettä nyt mitenkään viikkotolkulla ole vielä ollut. Mutta silti. Hyvää ja raikasta ja helppoa. Ja terveellistäkin.

Gazpacho on ihan täydellinen kesäruoka: se sopii vaikka miten hienon dinnerin alkuun, buffetpöytään tai vaikka picnic-evääksi nättiin pulloon pakattuna. Tai sitten kevyeksi lounaaksi jonkun herkullisen leivän kanssa. Ei liene haitaksi, että soppa valmistuu alle vartissa ja sen voi hyvin valmistella etukäteen. 

Mutkikkaampi versio syntyy paahtamalla kasviksia tai osaa niistä ensin, mutta tuoreista ja ihanista raaka-aineista syntyy ihana keitto ilman mitään paistinpannuaskareita.

Gazpacho
(noin neljä annosta)

4-5 kypsää tomaattia
puolikas punainen paprika
1 kurkku tai 2 avomaankurkkua
2 pientä kesäsipulia varsineen
puolikas chili (tai enemmänkin, jos on tottunut chilin syöjä)
1 valkosipulin kynsi
persiljaa ja basilikaa
suolaa
mustapippuria
pari tippaa tabascoa
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa
1 tl paprikajauhetta
2-3 dl tomaattimehua

Kuori kurkku, jos käytät avomaankurkkua. Paloittele tomaatit, paprika ja kurkku. Silppua sipulit ja chili. Laita kaikki aineet tehosekoittimeet ja aja soppa tasaiseksi ja sileäksi. Lisää tarvittaessa mehua, jotta saat sopivan ohutta keittoa. Tarkista makua ja lisää tarvittaessa mausteita. Anna jäähtyä kylmässä ennen tarjoilua.

Tikkupulla

Bloggaaminen ja osin kokkaaminen muista harrastuksista puhumattakaan on jäänyt totaalisesti lomailun ja kesästä nauttimisen jalkoihin. Mitään suureellista ei ole touhuttu, mutta touhuttu on.

Suunnittelin kirjoittavani pitkän rutinan huonosta palvelusta (ja huonosta ruuasta) suomalaisten maanteiden varrella, mutta syke ja verenpaine ovat onneksi jo laskeneet. Aion kuitenkin palata aiheeseen jossain vaiheessa, mutta sitä ennen: voisitteko hyvät ystävät kertoa, missä mahdatte pitää ruoka- ja kahvitaukoja? Erityisesti tuo vitostien varsi kiinnostaa, mutta muutkin vinkit ovat enemmän kuin tervetulleita. Oma suosikkini on Karoliinan Kahvimylly, tosin kovin usein en sinne pääse. Mökkimatkalle tulee hiukan liikaa pituutta, jos koukkaa Joutsan kautta. Ja Jyväskylään ei ole ihan äskettäin ollut asiaa.

Toinen uusi suosikki on Teahouse of Wehmais. Mökkimatkan taukopaikaksi ei ole siitäkään, koska ollaan jo aivan lähellä mökkimaisemia. Onneksi tauko mökkeilystäkin on välillä paikallaan, koska teehuone on aivan hurmaava. Eväät ovat todella herkullisia ja huolella valmistettuja, miljöö on upea ja palvelu ystävällistä. Hyvän mielen paikka, kerta kaikkiaan. Suosittelen lämpimästi.

Kauheasti emme raaskineet pitää taukoa mökkeilystä, tekemistä ja touhua riitti muutenkin. Mökkikokkailu on pääasiassa jotain todella yksinkertaista: pyttipannua, kalaa (sikäli mikäli joku saa kalaa), muurinpohjalettuja ja joskus jotain grillieväitä. Tällä kertaa paistettiin myös tikkupullaa. Takan lämmittäminen näillä keleillä pullakahveja varten kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta meillä on ulkotakka, joka ei onneksi lämmitä mökin sisätiloja lainkaan.

Tikkupullat syntyvät helposti tavallisesta pullataikinasta. Munan voi jättää pois ja neste voi olla myös vettä, lopputulos on joka tapauksessa herkullinen.

Kohonneesta taikinasta otetaan pallero, joka varovasti pyöritellään peukalon paksuiseksi pötköksi ja pötkö kierretään tikun ympärille. Sitten hommaa käänneellään varovasti hiilloksen lähellä kunnes pinta saa väriä joka puolelta. Kypsä pulla irtoaa tikusta helposti, tosin kannattaa olla varovainen sitä kokeillessa.

Paistamiseen tarvitaan pitkiä sormen paksuisia puutikkuja ja hyvä hiillos. Ja kärsivällisyyttä. Päältä palanut taikinapallo ei ole hyvää edes ulkoruokinnassa.

Minä lusikoin yleensä pullan täytteeksi vähän hilloa, mutta pullan dippailu sokeriin on myös aika mukavaa.

Kirsikkapiiras Twin Peaksin henkeen

Jos kotimaiset mansikat ovat kesän ykkösherkku, niin ulkomaiset kirsikat ovat hyvä kakkonen, tai ainakin top viidessä. Helposti. Syön yleensä sellaisenaan enkä tärvele niitä mitenkään. Nyt kuitenkin tein poikkeuksen, koska nimipäivälahjaksi saamassani Vielä yksi pala -kirjassa (Leila Lindholm) oli niin houkutteleva ohje. Ohje ei ollut ainoa houkutteleva asia, lopputulos oli myös. Toden teolla.

Tein piirakan vähän kiireellä mökkietuliaisiksi (= kuvat ovat taas vähän kehnoja). Tai se ei kyllä taida olla tuliainen, jos itse syö eniten ja vie loput mennessään. Sanotaan mökkieväs siis. Joka tapauksessa piirakka oli oikein ihanaa. Amerikkalaiset haltsaavat nämä hedelmäiset piirakat ja Leila selvästi myös. Ohjeessa puhuttiin 24 cm vuoasta, mutta hyvin setti onnistui myös isomman (28 cm) vuoan kanssa.

Twin Peaksin kirsikkapiiras (12 palaa)

Pohja:
150 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tomusokeria
1/2 rkl vettä
1 muna

Täyte:
1 1/2 litraa tuoreita kirsikoita
1 dl sokeria
1 vaniljatanko
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
2 rkl perunajauhoja

Voiteluun:
1 muna
1 rkl maitoa
1 rkl raakaruokosokeria

Valmista ensin pohja. Nypi kylmä voi vehnäjauhojen ja tomusokerin kanssa murumaiseksi. Lisää kylmä vesi ja muna, sekoita veitsellä sekaisin. Muotoile lopuksi taikinasta käsin pallo, älä vaivaa liikaa. Kääri taikina tuorekelmuun, painele levyksi ja anna levätä kylmässä n. 30 minuuttia.

Valmista sillä aikaa täyte.

Halkaise kirsikat ja poista niistä kivet. Mittaa kattilaan putsatut kirsikat, sokeri, vaniljatangon siemenet, vaniljatanko ja pestyn sitruunan raastettu kuori. Kiehauta. Sekoita keskenään sitruunan mehu ja perunajauhot, kaada seos nauhana kiehuvaan kirsikkaseokseen. Sekoita samalla pohjia myöten, kunnes seos sakenee. Ota pois levyltä ja anna jäähtyä. Ota sen jälkeen vaniljatanko pois.

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Jaa taikina kahteen osaan niin, että toinen osa on hiukan toista suurempi. Kauli ensin suurempi osa jauhotetulla alustalla n. 30-senttiseksi, 5 milliä paksuksi levyksi. Nosta n. 24-senttisen (irtopohjaisen) piirakkavuoan päälle varovaisesti niin, että osa taikinasta menee reunojen yli. Kaada kirsikkatäyte pohjan päälle. Voitele piiraan reunat kananmunalla.

Kauli sen jälkeen pienempi taikinapala ohueksi levyksi, jonka halkaisija on hieman vuoan halkaisijaa suurempi. Nosta kansi varovaisesti piiraan päälle ja nypi liitoskohta sormilla kiinni, poista ylijäävä taikina. Voit leikata ylijäävästä taikinasta lehden (tai pötkön) muotoisia paloja ja koristella kannen niillä. Lopuksi voitele kansi kananmunalla ja sirottele päälle raakaruokosokeria. Leikkaa vielä pieniä viiltoja kanteen ja kypsennä uunin alaosassa n. 35 minuutin ajan. Anna piiraan jäähtyä ennen kuin poistat reunat vuoasta. Leikkaa jäähtynyt piiras paloiksi ja tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön kera.

Vuohenjuustobruschetta mansikoilla

Kesän ykkösherkku on ehdottomasti kotimainen mansikka. Syön suurimman osan mansikoista ihan sellaisenaan, osa menee aamupalalla jugurtin kanssa. Erityisinä herkkuhetkinä vatkaan mansikoiden kaveriksi vähän kermaa ja maustan sen ripauksella sokeria ja vaniljaa. Olen todella laiska mansikkakakkuleipuri, mutta välillä mansikkainen pavlova on tietysti paikallaan.

Mansikat ovat oiva raaka-aine myös suolaisiin herkkuihin. Bruschetta on tyylikäs ja kesäinen pikkuruoka kun sen kruunaa tuoreilla mansikoilla. Idean bongasin täältä.

Mansikka-vuohenjuustobruschetta
(kahdelle)

kaksi viipaletta hyvää leipää (esim. Fazerin maalaisleipä)
reilu pala vuohenjuustoa
voita
hunajaa
salaattia, basilikaa, kesäsipulia
mansikoita
balsamicosiirappia

Huuhtele tarvittaessa salaatit ja basilikan lehdet. Suikaloi sipuli. Perkaa ja viipaloi mansikat. Viipaloi vuohenjuusto reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lisää voi pannulle ja kuumenna kunnes voi alkaa ruskistua. Ota paistinlasta esille (joo, ota se tässä vaiheessa esille) ja laita juustokiekot pannulle. Ruskista kiekkoja 5-10 sekuntia ja käännä ne, anna ruskistua myös toiselta puolelta muutamia sekunteja. Siirrä juustot lautaselle. Paista leipäviipaleita hetki samalla pannulla. 

Kokoa leivät. Ensin leipää, sitten salaattia ja vuohenjuustokiekot. Lisää hunaja vuohenjuuston päälle. Lisää mansikat, sipulit ja basilikan lehdet. Lorauta päälle vielä balsamicosiirappia.

Kukkakaali-makkaragratiini

Tiedän tiedän, tämä ruoka kuulostaa ehkä aika kummalliselta, mutta antakaa makkaralle (tai kukkikselle, riippuu vähän mistä tykkää...) mahdollisuus. Tämä on täydellinen iltapala kesäsaunan jälkeen, ehkä pala leipää kaveriksi ja kyytipojaksi vaikka vähän kylmää olutta. Kukkakaali ja makkara ovat uskomattoman leppoisa ja kesäinen setti yhdessä.

Vuokaan voi halutessaan upottaa muutakin, vaikka kesäsipulia ja vähän kesäporkkanoita.

Kukkakaali-makkaragratiini

2 pientä kukkakaalia
paketti hyvää makkaraa
reilu pala homejuustoa
(kesäsipulia, parsakaalia, kirsikkatomaatteja)

valkokastike:
2 rkl voita
1/2 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa

Paloittele kukkakaalia (ja mahdollisia muita kasviksia) hieman pienemmiksi paloiksi. Paloittele myös makkara. Kiehauta minuutti tai pari suolalla maustetussa vedessä. Voitele uuni vuoka. Lado kasvikset ja makkara voideltuun uunivuokaan.

Valmista valkokastike. Sekoita kattilassa kuutioitu voi, kylmä maito ja vehnäjauhot. Kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes kastike alkaa kiehua. Vähennä lämpöä ja anna kiehua hiljalleen kymmenen minuuttia. Mausta. 

Kaada kastike vuokaan kasvisten päälle ja ripottele pinnalle vielä reilusti sinihomejuustoa. Gratinoi settiä 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Marjatartaletti

Futishommat ovat jo aika pitkällä ja kohta on mitalikahvien aika. Ehkä. En ole mitenkään ahkera penkkiurheilija, mutta seurailen kyllä sivusilmällä futista, vaihtelevalla menestyksellä. Huvitin miestäni alkusarjan (vaimikäsenytonkaan) aikoihin sotkemalla Algerian ja Argentiinan jatkuvasti toisiinsa. Ja kerran katselin tyytyväisenä Saksan peliä kunnes kyllästyin ja katsoin välillä uutiset. Myöhemmin muistin jalkapallon ja vaihdoin kanavan takaisin. Ensimmäinen peli oli päättynyt kauan sitten ja uusi peli oli pitkällä. Tämä pikku detalji tosin jäi minulta huomaamatta. Kunnes paljastuin esittämällä aika kummallisia kysymyksiä...

En malttanut odottaa saati ottaa riskiä, että Saksa jäisi ilman mitalia, joten testasin uutta vuokaani ja kesäistä marjatartalettia. Kiille ei mennyt mitenkään nappiin, mutta muuten tartaletti on kyllä aika kaunis ja raikas tarjottava. 

Minä en luultavasti näe illan ottelua, mutta mukavaa ja jännittävää futisiltaa teille, jotka näkevät. Säästän voimiani mitalipeleihin.

Marjatartaletti
(halkaisijaltaan n. 24 cm vuokaan)

Pohja:
75 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1/4 dl tomusokeria
1 pieni kananmuna

Vaniljakreemi:
4 dl täysmaitoa
vaniljatanko
4 keltuaista
80 g sokeria
50 g maissitärkkelystä
30 g voita

Pinnalle:
n. 1 l marjoja tai hedelmiä

Nypi kuutioitu kylmä voi, vehnäjauhot ja tomusokeri sekaisin rakeiseksi seokseksi. Tai aja taikina muruiksi monitoimikoneen leikkuuterällä. Lisää kananmuna ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Anna taikinan levähtää jääkaapissa puolisen tuntia. 

Voitele ja jauhota piirakkavuoka. Kauli taikina jauhotetulla alustalla hieman vuokaa suuremmaksi levyksi ja nosta levy vuokaan. Painele se huolellisesti paikalleen. Leikkaa leivinpaperista hieman vuokaa suurempi ympyrä, rypistele se ja painele se varovasti pohjataikinan päälle. Kaada paperin päälle painoksi esim. riisiä tai kuivattuja herneitä. Paista pohjaa 200 asteisessa uunissa (keskitasoa alempana) n. 10 minuuttia. Poista varovasti paperi ja riisit tai herneet. Paista vielä muutama minuutti lisää. Anna jäähtyä.

Valmista täyte. Yhdistä kattilassa maito ja vaniljansiemenet. Lämmitä seos lähes kiehumispisteeseen ja ota kattila pois kuumalta liedeltä. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kevyesti ja vatkaa joukkoon maissitärkkelys. Kaada sitten 1/3 kuumasta maidosta keltuaisten sekaan ja sekoita hyvin. Kaada sitten koko seos takaisin kattilaan lopun maidon joukkoon ja kiehauta uudelleen, kokoajan sekoittaen. Tässä vaiheessa kiisselin pitäisi suurustua hyvin nopeasti, anna sen vielä kiehahtaa eli pulpahtaa pari kertaa. Älä keitä enempää. Sekoita joukkoon voi ja anna kiisselin jäähtyä.

Kaada kiisseli pohjan päälle ja koristele tartaletti marjoilla. Voit halutessasi valmistaa kiilteen esim. hyytelösokeripaketin ohjeen mukaan ja sipaista sitä marjojen päälle.

Nyt tulee vielä lisää pienellä präntättyä, lukekoon ken tahtoo. Pohja kannattaa luultavasti irroittaa irtopohjavuoasta (jos sellaista käyttää) ennen täyttämistä ja siirtää tarjoiluvadille. Mutta en ole varma, koska pohja oli aika hentoinen. Täytyy kohta tehdä uudestaan ja kokeilla.

Pikapata varhaiskaalista

Jaaha. Kesä tuli sittenkin, ei haittaa ollenkaan. Makumatkailun ja kesäpuuhien lomassa on välillä syytä syödä ihan kotoisiakin herkkuja, varsinkin kun raaka-aineet alkavat olla kohdillaan.

Varhaiskaalista, kesäsipulista, porkkanoista ja karitsan jauhelihasta syntyi ihana kesäinen pikaruoka, jota ei alunperin ollut tarkoitettu tänne blogiin ollenkaan. Se ei ole maailman kuvauksellisinta ruokaa, mutta kesken syömisen hain kameran ja nappasin pari kuvaa. Ruoka oli nimittäin niin ihanaa, että siitä on pakko vaahdota täälläkin. Syökää kaalia.

 
Pikapata kaalista
(tästä söi kaksi nälkäistä aikuista ja pari lasta)

400 g karitsan jauhelihaa
pari rkl öljyä
pari kesäsipulia
1 varhaiskaali
pari kolme kesäporkkanaa
luraus vettä
suolaa
ripaus sokeria

Suikaloi sipuli ja kaali. Pese ja viipaloi porkkana. Ruskista jauheliha öljyssä. Lisää sipuli ja kaali. Kääntele aineksia pannulla viitisen minuuttia ja lisää sitten vajaa 1/2 dl vettä. Lisää porkkanat ja anna hautua kymmenisen minuuttia. Mausta suolalla ja pikku ripauksella sokeria.

New York Blueberry Cheesecake

Koreasta jatkan matkaa New Yorkin suuntaan. Neljäs heinäkuuta on hyvä syy herkutella amerikkalaisittain, ja vaikka olen suuri erilaisten burgereiden ystävä, päädyin tällä kertaa makeaan herkkuun. Sain nimittäin käsiini Leila Lindholmin Pala kakkua -kirjan ja sieltä silmiini pisti heti mustikkainen juustokakku. Leilan mukaan ohje on alkuperäisohje jostakin New Yorkin ruokabaarista. No, oli kirjassa tietysti tosi paljon muutakin kiinnostavaa, mutta Yhdysvaltain kansallispäivän kunniaksi syömme tänään juustokakkua. 

Olen ihmetellyt täydellisen juustokakun salaisuutta jo jonkin aikaa. Leilan kakku oli aivan huippuhyvää, mutta liekö ihan täydellistä tuokaan?! Ehkä minulla on päässäni mielikuva jostain, jota ei ole olemassakaan... Vinkit parhaaseen juustokakkuun ever olisi kyllä tervetulleita.

Vähensin alla olevaan ohjeeseen pohjan keksien ja voin määrää, pohjaa oli minusta liikaa täytteeseen nähden. Ja lisäsin 2 sitruunan raastetun kuoren täytteeseen.  En voi edes kuvitella juustokakkua ilman jotain sitrusta, paitsi ehkä joku suklainen juustokakku nyt menisi.

New Yorkin mustikka-juustokakku

Keksipohja:
200 g Digestive-keksejä
100 g margariinia

Täyte
600 g Philadelphia-tuorejuustoa
2 ½ dl maitorahkaa
1 dl sokeria
1 dl maissitärkkelystä (Maizenaa)
2 tl vaniljasokeria
2 sitruunan raastettu kuori
3 kananmunaa
1 dl kuohukermaa
200 g valkosuklaata
1 ½ dl tuoreita (tai pakastettuja) mustikoita

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Tee pohja. Leikkaa irtopohjavuoan (halkaisija n. 25 cm) pohjalle leivinpaperi. Voitele vuoan reunat voilla. Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sulata voi ja sekoita keksimurujen sekaan. Levitä seos vuoan pohjalle (ja halutessasi myös reunoille) ja painele lusikalla tasaiseksi. Paista pohjaa uunin keskiosassa 175 asteessa 10 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

Tee täyte. Vatkaa tuorejuusto ja rahka kuohkeaksi seokseksi. Sekoita joukkoon sokerit ja maissitärkkelys. Lisää juustoseokseen raastettu sitruunankuori, munat yksitellen hyvin vatkaten ja lopuksi kuohukerma vähän kerrallaan samalla vatkaten. Sulata valkosuklaa lämpimässä vesihauteessa tai mikrossa ja kaada suklaasula täyteseokseen samalla sekoittaen.

Kaada täyte pohjan päälle vuokaan. Ripottele pinnalle mustikoita. Paista uunin keskiosassa 175 asteessa noin 40 minuuttia. Peitä kakku foliolla, jos se näyttää tummuvan liikaa. Sammuta uuni ja jatka paistamista vielä uunin jälkilämmössä 30 minuuttia.

Ota uunista ja anna jäähtyä kokonaan vuoassa. Laita juustokakku jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön yli ennen kuin irrotat sen veitsen avulla vuoasta.

Kakku suositellaan tarjottavaksi jääkaappikylmänä, jotta siitä saa siistejä paloja. Minusta kakun maut olivat ehkä eniten kohdillaan kunhan se oli hieman lämmennyt huoneenlämmössä. 

Bo Ssäm

Jaa miten niin ailahtelevainen? Nyt olen intoa täynnä uusista makuelämyksistä ja -ideoista! Kaverini kävi täällä maanantaina kirkastamassa harmaan päivän valoisalla seurallaan ja loistavalla lounaalla.

Ruoka oli niin hyvää, että sitä piti tehdä heti tänään uudestaan. Pikkuisen jouduin täydentämään varastojani, jotta oikeat mausteet saatiin kehiin ja makuelämys kohdilleen. Harmikseni lähikaupan (Suomen toiseksi suurin lajiaan...) hevivalikoima oli mitä oli ja kunnollista keräsalaattia ei löytynyt ensinkään. Ihan vaan sellaisia pikkuruisia ja ne eivät nyt minulle kelvanneet alkuunkaan. Valitsin pettyneenä cosmopolitan-nimisen salaatin, joka kyllä ajoi asiansa, mutta mitään nättejä rullia siitä ei kyllä kiedottu. Tuli semmoisia venemalleja näistä. Ensi kerralla sitten keräsalaattia.

Bo Ssäm on korealainen seurusteluruoka, josta hesari (ja muutama valveutunut ruokabloggari) kirjoitti pikkujouluaikaan. Älkää hyvät ihmiset odottako sinne asti, vaan ilahduttakaa suupieliänne, ystäviänne ja mieliänne ja tehkää tätä heti. Tai ainakin pian. Älkääkä unohtako lisukkeita, vaikka ne ensi vilkaisulla vaikuttavat vähintäänkin kummallisilta.

Noudatin kiltisti hesarin ohjeita noiden soosien kanssa, mutta possu on vanha tuttu nyhtöpossu, joskin tähän hätään ilman bbq-kastiketta.

Bo Ssäm
(noin neljälle)

nyhtöpossua (kannattaa tehdä kerralla reilu annos ja vaikka pakastaa, ohje täällä)
1-2 isoa salaattia, jossa isot, kuperat lehdet, esim. keräsalaatti
n. 4 dl keitettyä jasmiiniriisiä
pari punaista chiliä ohueksi viipaloituna
pikkelöityjä kurkkuja (ohje alempana)
sinapinsiemenmajoneesia (ohje alempana)
inkivääri-kevätsipulikastiketta (ohje alempana)

Tarjoa bo ssäm niin, että jokainen ruokailija saa itse koota rullansa: salaatti huuhdottuna ja lehdet irrotettuina vadille, chili erikseen, kastikkeet kukin erikseen ja tietysti liha ja riisi myös tarjolle, viimeksi mainitut syötiin meillä lämpöisenä.

Inkivääri-kevätsipulikastike
2 nippua kevätsipulia (väittäisin, että kesäsipulin varret käy tähän myös)
5 cm:n pala tuoretta inkivääriä
2 rkl rypsiöljyä
2 tl riisiviinietikkaa
½ tl suolaa

Hienonna kevätsipulit ohuiksi renkaiksi. Käytä sekä vaalea osa että vihreää vartta. Kuori ja raasta inkivääri. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja jätä maustumaan vähintään 20 minuutiksi.

Pikkelöidyt kurkut
1 kurkku
2 rkl väkiviinaetikkaa
1 rkl sokeria
2 tl suolaa

Leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita keskenään etikka, sokeri ja suola. Lisää kurkkuviipaleet ja anna maustua vähintään 20 minuuttia jääkaapissa. 

Sinapinsiemenmajoneesi
1 ps sinapinsiemeniä (40 g)
¾ dl vettä
¾ dl riisiviinietikkaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
2 dl majoneesia

Laita sinapinsiemenet, vesi, riisiviinietikka, sokeri ja suola pieneen kattilaan. Anna kiehua hyvin miedolla lämmöllä kannen alla noin 45 minuuttia, kunnes sinapinsiemenet ovat pulleita ja pehmeitä. Sekoita välillä. Jos seos kuivuu, lisää vettä sen verran, että sinapinsiemenet pysyvät lähes nesteen peitossa. Jäähdytä. (Voit valmistaa siemenet jo hyvissä ajoin, esimerkiksi edellisenä päivänä. Ne säilyvät jääkaapissa pitkään.) Sekoita sinapinsiemenseos majoneesiin.

Paella

Pääsin yli parin päivän takaisesta arkiruoka-ahdistuksesta ja päätin sateen kunniaksi tehdä jotain oikein hyvää ja ihanaa ruokaa. Ja lämmintä tietysti kanssa, hrrr. Paella toi kotiin heti aurinkoista, kesäistä ja mutkatonta espanjalaista tunnelmaa. Samalla siihen sai kätevästi lykättyä kaikenlaista pussin ja purkin pohjaa jääkaapista. Näppärää ja oikein herkullista.

Paella on muuten yksi kestosuosikeistani kun mietin vierasruokia. Se sopii monelle, maistuu useimmille, myös lapsille, ja onnistuu aina.

Ohje on Kotiliedeltä, tosin ihan orjallisesti sitä ei tarvitse noudattaa. Simpukoissa yleensä oikaisen ja ostan pakastealtaasta. Sahrami kuitenkin kannattaa muistaa, koska se tuo paellalle sen oikean paellan maun.

Paella

Simpukat:
2 rkl öljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pari oksaa timjamia
laakerinlehti
noin 500 g raakoja sinisimpukoita
4 dl valkoviiniä

Paella:
2 rkl öljyä
3 broilerin rintapalaa (tai 8 kypsää broilerin koipinuijaa)
noin 150 g porsaan sisäfileetä (tai grillistä tähteeksi jäänyttä kyljystä, kasleria tms.)
noin 400 g jättikatkarapuja tai katkarapuja
170 g pekonia
öljyä
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
1 mieto chilipalko
3,5 dl risottoriisiä
400 g tomaattimurskaa
1 tl sahramia
noin 8 dl kanalientä
suolaa
rouhittua mustapippuria
punainen ja vihreä paprika (tässä kohtaa käytin pakastevihanneksia, Pirkka grillatut tai jotain sinne päin)
1 nippu persiljaa
200 g pakastettuja herneitä tai papuja

Keitä ensin simpukat. Harjaa ja tarkista, että kaikkien kuoret ovat kiinni. Kopauta raollaan olevia simpukoita altaan reunaan ja heitä pois, jos ne eivät sulkeudu. Silppua sipulit ja kuullota öljyssä, lisää viini mausteet ja simpukat. Jos kaikkien kuoret eivät keitettäessä aukea, heitä kiinni olevat pois. Kaada simpukat lävikköön, ja ota liemi talteen.

Paloittele lihat ja ruskista ne pannulla (ellet käytä jotain tähteeksi jäänyttä kypsää lihaa). Ruskista myös katkaravut kevyesti. Siirrä lihat erilliseen astiaan ja ravut simpukoiden päälle.

Silppua sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota ne öljyssä. Lisää joukkoon huuhdottu ja valutettu riisi sekä sahrami, tomaattimurska ja lihapalat. Kaada joukkoon simpukoiden keitinliemi (tai loraus valkoviiniä) ja viisi desilitraa kanalientä. Lisää kanalientä vähitellen tarpeen mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kypsyä noin 20 minuuttia.

Asettele lopuksi päälle kauniisti kuutioidut paprikat, silputtu persilja ja herneet tai pavut sekä ravut ja simpukat.

Kasvikset lisäsin kypsennyksen loppuvaiheessa. Kypsensin broilerin koipipalat uunissa erikseen ja lisäsin ne melkein valmiiseen paellaan. Lisäsin nesteeksi hieman valkoviiniä, koska en keittänyt simpukoita itse.