Kahvikehrät

Kesäinen sadepäivä piristyy leipomisesta ja pullakahveista. Tai viinerikahveista. Tai niiden sekoituksesta. Innostun aina melkoisesti kun opin jotain uutta ja nyt innostuin kun opin jotain aika vanhaa. Ilmeisesti vanhaa. Selvittelin googlen kanssa vähän taustoja, mutta en päässyt kovin pitkälle. Aika monen ohje oli peräisin äidiltä tai mummolta. Mutta miksi minun äiti ei koskaan tehnyt tämmöisiä? Huhuu?

Törmäsin kahvikehriin pitkästä aikaa viime sunnuntaina synttärikahvipöydässä. Tunnustan junttiuteni, mutta en siinä vaiheessa edes tiennyt niiden nimeä. Maku oli kuitenkin tuttu ja ulkonäkö myös. Olin siis syönyt kahvikehriä jossain ennenkin, en nimittäin koskaan unohda makuelämyksiä. Serkkuni ystävällisesti valaisi asiaa kertomalla leivonnaisten nimen ja että hänen äitinsä oli näitä kuulemma usein tehnyt. Ehkäpä minäkin olin näitä serkkulassa maistellut.

Oikeasti olen kyllä nähnyt kahvikehräohjeita muutaman kerran siellä ja täällä, mutta jotenkin en vain ollut yhdistänyt langanpäitä toisiinsa ja jätin kahvikehräohjeet aiemmin noteeraamatta. Nyt olen vähintäänkin mielissäni ja teen näitä pikapuoliin uudestaan.

Kahvikehrät tunnetaan myös nimellä kehräpullat tai pikaviinerit, tosin kovin pikaisia ne eivät ole. Valmistaminen on sinällään helppoa, mutta kohotus vie jonkin verran aikaa. Hyvää kannattaa kuitenkin vähän odottaa.

Kahvikehrät
(Ohje: Kotiliesi)

Taikina:
150 g voita
6 dl vehnäjauhoja
50 g tuorehiivaa
0,8 dl kylmää maitoa
2 munaa
2 rkl sokeria

Täyte:
100 g voita
100 g (1,4 dl) tomusokeria
2 tl vaniljasokeria

Päälle:
1 muna
raesokeria (käytin ruokosokeria, siitä tulee kiva minusta kiva pinta ja aromi)

Nypi kylmä voi ja jauhot keskenään murumaiseksi. Lisää sokeri. Murenna ja liota hiiva kylmään nesteeseen ja kaada seos jauhojen joukkoon. Lisää munat taikinaan yksi kerrallaan. Sekoita taikina tasaiseksi, älä vaivaa. Kauli kohottamaton taikina reilusti jauhotetulla alustalla suorakulmion muotoiseksi, alle sentin paksuiseksi levyksi. Vatkaa voi, tomusokeri ja vaniljasokeri pehmeäksi vaahdoksi. Levitä täyte taikinan päälle ja kääri taikina pituussuunnassa rullalle. Leikkaa rullasta n. 20 viipaletta, laita ne paperisiin vuokiin ja anna kohota huoneenlämmössä 1-2 tuntia. Voitele pulleiksi kohonneet kehrät munalla, ripottele päälle sokeri ja paista 225 asteessa 10-12 minuuttia.

Juhannusrieska

Juhannus tuli ja meni, ja meni ilmeisesti monella taholla odotettua paremmassa säässä. Ruåtsalainen midsommarmannen joutui tänä vuonna kanssani Hämeeseen saunomaan, syömään savolaista rieskaa ja viettämään muutenkin aika suomalaista juhannusta.

Meillä ei oikeastaan ole mitään kauhean vakiintuneita juhannusperinteitä: meno muuttuu vähän vuodesta toiseen. Mökkiä, maalaismaisemia, kaupunkijuhannusta, veneilyäkin on ollut ohjelmassa. Ja nuorena tyttönä ties mitä hullua. Toki vietämme juhannuksen välillä Ruotsissa ja siellä kyllä aina perinteistäkin perinteisemmin menoin. Perinteet alkavat jo matkalla Tukholmasta etelään kun aika moni muukin matkaa perinteisen juhannuksen viettoon.

Yksi asia kuitenkin pysyy. Huono sää. Juhannusrieska. Tosin Ruotsissa en ole tätä tehnyt, enkä tarkalleen ottaen täälläkään kovin usein. Mutta äitini on tehnyt. Ja minä olen syönyt. Perinteistä sekin.

Juhannusrieska

(1 uunipellillinen)

4 dl rikottuja ohrasuurimoita

1 l piimää

1 tl suolaa

1 dl sämpyläjauhoseosta (tai vehnäjauhoja)

(1 kananmuna)

Liota ohrasuurimoita piimässä esimerkiksi yön yli tai vähintään kaksi tuntia. Lisää seokseen suola, vehnäjauhot ja muna. Kaada laidalliselle uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 25 minuuttia 250 asteessa. Tarjoa munavoin kanssa.

Sitruunainen naked cake

Kakkukooma jatkuu edelleen, joten juhannuksena en syö enkä tee kakkuja. Korkeintaan keskityn noihin täytteisiin. No oikeasti saatan kyllä kokeilla kikherneiden liemestä tehtyä marenkia, vaikuttaa todella kiinnostavalta. 

Naked cake tarkoittaa kakkua, jota ei turhaan ole tärvelty millään ylimääräisillä kuorrutteilla tai koristeilla. Kakkupohja ja täytteet jätetään reilusti näkyviin. Google tietää sitten runsaasti variaatioita, kannattaa vilkaista. Meillä on onneksi kesemmällä lisää synttäreitä, jotta ehdin minäkin varioimaan. 

Rustiikki ja rento kakku on minulle tosi kovasti mieleen. En ole yhtään pikkutarkka tai huolellinen, enkä sellaiseksi muutu, vaikka välillä vähän yritän. 

Ainoa pikku ongelma hommassa on se, että sinne kuorrutuksen alle on voinut helposti jemmata vähän enemmänkin rustiikin pohjan.

Päivää ennen yllätyssynttäreitä eli perjantaina melkein nelikymppinen varovasti kysyi, josko ehtisin tehdä hänelle pari kakkua töihin maanantaiksi. Siihen minä sitten kakistelin, että kyllähän minä tietysti ehdin. Pikkuinen kiire näkyi toimistokakuissa, mutta ne tekivät kuulemma hyvin kauppansa. 

Juhannus tulee toivottavasti sujumaan rauhallisissa merkeissä hyvän ruuan, muutamien ystävien ja sukulaisten kanssa. Sytytämme varmaan vähän kynttilöitä, lämmitämme glögiä saunan ja syömme ainakin silliä. Vähän kuin jouluna:)

Iloista juhannusta teille kaikille. Pysykää ystävät lämpöisinä!

Sitruunainen naked cake

Kakkupohja:
6 kananmunaa
5 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
2 dl maitoa
3,5 tl leivinjauhetta
7 dl vehnäjauhoja

Täyte:
2-3 dl lemon curdia
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
3 dl vispikermaa
1 rkl vaniljasokeria
2 liivatelehteä
1 rkl omena- tai sitruunamehua

Kostutus:
n. 1,5 dl omenamehua tai muuta vaaleaa mehua, limsaa tai vaikka maitoa

Kakkupohja:

Voitele kakkuvuoka. Taikina on isohko, joten vuoan on syytä olla halkaisijaltaan 26 cm. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää voisulaan sekoitettu maito. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Lisää jauhoseos taikinaan. Kääntele taikina nuolijalla tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan. 

Paista 175 asteisen uunin alatasolla 60-70 minuuttia. Älä avaa luukkua ennen kuin kakkupohja on paistunut tuon 60 min. Kokeile kypsyyttä tikulla. Laita leivinpaperi vuoan päälle, jos pinta tummuu liiaksi. Kumoa kypsä kakku jäähtymään.

Täyte:

Laita liivatteet likoamaan kylmään, runsaaseen veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa tuorejuusto notkeaksi. Purista liivatteet kuiviksi ja lisää ne kattilaan mehutilkan kanssa. Kuumenna kunnes liivate liukenee. Sekoita liivateseos ohuena nauhana tuorejuuston sekaan. Kääntele kermavaahto sekaan ja mausta vaniljasokerilla. 

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Nosta alin osa vadille, kostuta se ja levitä puolet lemon curdista pohjalle. Levitä kolmannes kermatäytteestä lemon curdin päälle. Nosta keskilevy ja täytä toinen välin samoin kuin ensimmäinen. Nosta kansi päälle, kostuta ja levitä päälle loput kermatäytteestä. Koristele tuoreilla marjoilla. 

Västerbottensostpaj

Jouduin hetken tuumimaan, että mitä kivaa mahtaisin naapurimaan prinssi- ja prinsessahäiden kunniaksi kokata. Perinteinen prinsessakakku olisi tietysti ollut luonteva ja elegantti valinta, mutta olen saanut jonkinlaisen yliannostuksen kakuista. Joko leipomisesta tai syömisestä, ilmeisesti molemmista. Onneksi tämmöiset ongelmat menevät yleensä nopeasti ohi.

Sitten mieleeni tuli ruotsalainen perinneruoka fläskpannkaka eli pekonipannukakku tai suoremmin käännettynä läskipannari. Ostin jo oikein pekonitkin, mutta viime tingassa tulin järkiini. En todellakaan voi vetää pekonia ja pannukakkua edes kotisohvalla kun komea prinssi taluttaa alttarille suloistakin suloisemman prinsessan. Lopulta kaivoin jääkaapin perukoille unohtuneen västerbotten-juuston ja tarkistin, että se on syömäkelpoista. Olihan se.

Västerbottensostpaj
Ohje: vastenbottensost.com

Taikina:
125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl vettä

Täyte:
250 Västerbottensost-juustoa raasteena
4 kananmunaa
3 dl kuohukermaa
suolaa ja mustapippuria

Mätikastike:
fenkoli tai kurkku
1 limen mehu
1 dl mätiä
1 dl crème fraichea
mustapippuria
tilliä hienonnettuna

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sekoita taikinan ainekset ja anna levätä viileässä tunti. Painele taikina vuokaan, pistele haarukalla ja esipaista noin 10 minuuttia. Sekoita kananmunat ja kerma, lisää juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla. Kumoa piirakkavuokaan ja paista noin 20 minuuttia. Jäähdytä.

Suikaloi fenkoli mahdollisimman pieneksi ja mausta limen mehulla. Lisää mäti, crème fraiche, mustapippuria ja hienonnettu tilli. Tarjoa piirakka vähän lämpöisenä mätikastikkeen kanssa.

Neljäkymppiset!

Toistan näemmä pahasti itseäni, mutta minkäs teet. Yhdet synttärit taas. Nyt vuorossa oli maahanmuuttaja, joka meni ja täytti neljäkymmentä. Ja mikäs sen hauskempaa kuin yllätyssynttärit iloisen kaveriporukan kesken. Mahtava idea ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Joopa joo. 

Järkkäsin siis itse itselleni melkoisen hässäkän. Juhlia varten vuokrasin pikkuisen veneen, sitten paikalle kutsuttiin joukko ystäviä. Sitten soudin ja huopasin tarjoilujen suunnittelun kanssa, ja seuraavaksi soudin ja huopasin melkein kirjaimellisesti astioiden, juomien, kahvitermosten, eväiden, servettien jne. jne. kanssa. Toki luotin siihen, että h-hetken koittaessa saisin avukseni ylimääräisiä käsi- ja jalkapareja, ja sain kanssa. Kiitos siitä ihan jokaiselle.

Salaisuus meinasi paljastua monen monta kertaa, vaikka en maininnut juhlista edes pienille tietotoimistoille ennen kuin ihan viime tipassa. Lopulta kaikki sujui kuitenkin suunnitelmani mukaan. Minä ehdin melkein kaiken mitä muistin ja olin suunnitellut, ja mitä unohdin ja en ehtinyt, noh, pärjättiin ilman. Minulla ja ilmeisesti myös päivänsankarilla oli iloinen, kesäinen ja rento ilta, ja kai vieraatkin viihtyivät. Olemme onnekkaita kun meillä on niin hienoja ystäviä.

Ruokapolitiikaksi valitsin päivänsankarin ja vähän omiakin mieltymyksiä ajatellen yksinkertaisen mutta aika herkullisen sekamelskan aasialaista.

Rullat ja sushi tulivat valmiina, minä tein vain inkiväärikastikkeella maustetun nyhtöpaistin (josta ei sitten tullut yhtään kuvaa) ja vermiselli-katkarapusalaatin.

Kahvin kanssa tarjolla oli aleksanterin leivoksia, mutakakkua ja sitruunaista täytekakkua. Juomapolitiikka oli yksinkertainen: kuohuviiniä ja olutta + tietysti alkoholittomat vaihtoehdot.

Juhlien lisäksi meillä oli viikonloppuna yövieraita eli miehen vanhemmat (värväsin heidät visiittiin, jotta voisivat olla lapsenvahteina) sekä miehen sisko perheineen. Säädin etukäteen pakastimeen vähän lounas- ja iltaruokia ja appiukko pesi avuliaana perunoita. Kuin pisteenä iin päälle käväisin ma-ke työmatkalla vähän "huilaamassa." 

Takki on viime päivinä tuntunut vähän tyhjältä, mutta nyt alan vissiin olla palautunut: otin juuri uunista västerbottensost-piirakan huomista kotikatsomoa varten. Ja ehkäpä lähipäivinä ehdin blogata vähän muustakin kuin synttäreistä. Vaikka kakuista.

Lisää synttärihulinaa

Sunnuntai meni sittenkin aivan muissa touhuissa kuin blogin äärellä, joten muutama ruokakuva lauantain synttäritunnelmista tulee nyt.

Inspiraatio oli pitkään hukassa, mielessä oli vain lämminsavulohi ja perunasalaatti. Sitten törmäsin jossain sosiaalisen median syövereissä hassuihin kierremakkaroihin ja ei kun kokeilemaan. Lopulta tarjolla oli simppeli brunssi, josta löytyi syötävää sekä suurille että pienille vieraille.

Loimulohen kipaisin hakemassa lähikaupan pihalta. Kala sai pikakoristelun kurpitsansiemenistä ja kaveriksi sekoitin tsatsikia.

Kierremakkarat huvittivat vieraita kovasti. No ne olivat kieltämättä aika hulvattomia. Takuuvarma hitti kesän grillijuhlissa. Moinen operaatio vaatii pikkuisen hienomotoriikkaa ja kärsivällisyyttä, mutta parin kokeilun jälkeen alkoi pelittää.

Katsotaanpas josko saan säädettyä tänne oikein klipin noiden makkaroiden tekemisestä. Hmm. Öö. Klik klik. Noin. Siinä näppärä apulainen nyt veistää makkaraa.

Joukon jatkona oli pari salaattia: peruna-parsasalaatti ja feta-melonisalaatti. Ja pataleipää. Se onnistui tällä kertaa hienosti, paitsi ehkä suolaa oli pikkuisen liian vähän. Olen muutaman kerran syyllistynyt liian löysään taikinaan, mutta enpä syyllisty enää. Kaupan maalaisleipiää en ole muuten ostanut aikoihin.

Jälkkäriksi tarjolla oli jätskiä, mansikoita, keksejä ja aleksanterin leivoksia. Kakku jätettiin kokonaan välistä, eikä kyllä kukaan kysellyt sen perään.