Decembernatt

Joulukuu on ollut aika hiljainen blogin puolella, mutta keittiössä on ollut sutina. Olen touhunnut kasaan perusjoulusetit, vähän jotain extraa ja nyt kaikki on valmista. Tai voi kyllä olla, että jotain olen unohtanut, mutta toistaiseksi kuvittelen kaiken olevan kunnossa.

Iloista, ihanaa ja tunnelmallista joulua!

Monkey bread eli nyhtöpulla. Tai ainakin melkein.

Vai pitäisikö sanoa, että valmiiksi nyhdetty pulla. Tai pullat? Pull apart bun.

Tarkoituksena oli tehdä todella kiva ja erilainen pullaviritys Lucian päivän kahvipöytään. Idea on peräisin Me naisista, jossa törmäsin oikein nättiin nyhtökakkuun.

Homma alkoi lupaavasti. Tein tavanomaisen pullataikinan jauhopussin kyljestä, tosin maustoin sen joulun kunniaksi (ja ruåtsalaisen mieliksi) sahramilla. Taikina kohosi kiltisti ja oli oikein pehmoinen ja mukava. Jopa naperot pyörittelivät puolikkaasta taikinasta ihan itsekseen pellillisen lussekatteja.

Minä tein toisesta puolikkaasta oikein pieniä palleroita, jotka pyörittelin ensin margariinisulassa ja sitten mantelijauhon ja muscovadosokerin seoksessa. Sen jälkeen nostelin pallerot voideltuun ja mantelijauheella jauhotettuun kakkuvuokaan. Annoin pullavuoan kohota puolisen tuntia. Sen jälkeen paistoin sitä uunissa 200 asteessa vajaan puolituntia.

Homma tökki parissa kohdassa oikein kunnolla. Tuppasin vuoan aivan liian täyteen palleroita. Katselin sitä jo ennen paistamista vähän sillä silmällä, että oliskos tuossa vähän liikaa... Silti tungin vuoan uuniin. Muutama pallero putoili ritilälle. Onneksi ritilälle eikä uunin pohjalle. Tosin en tiedä olisiko se varsinaisesti haitannut. Siellä nimittäin kärysi jo aamulla paistetun taatelikakun ylipursunneet roippeet. En varmaan ikinä opi.

Seuraavan kerran homma tökki kun yritin kipata pullakakkua vuoasta. Se irtosi kyllä, mutta vain pala kerrallaan. Olisi pitänyt kumota pulla lämpimänä, nyt se joutui odottelemaan vuoassa kyläreissun yli. Tuli nimittäin vähän kiirekin.

Maku oli kuitenkin kohdillaan ja aion kokeilla tätä pian uudestaan. Palaan sitten asiaan jonkinlaiseen ohjeen kanssa. Tai sitten en. Jos vaikka menisi uudestaan metsään. Hyvää Lucian päivää joka tapauksessa. Pienet kömmähdykset eivät kuulemma vaikuttaneet makuun.

Lakritsimantelit

Hyvää itsenäisyyspäivää! Outoa, että joulu on jo aivan lähellä. Outoa, mutta mukavaa. Jouluvalmistelut ovat jälleen vaiheessa, mutta joulu tulee joka tapauksessa. Ja vielähän tässä ehtii kaikenlaista. Mutta vietetään ensin itsenäisyyspäivää. Me syömme suomalaista, uunissa muhii karjalanpaisti. Lisäksi suunnitelmissa on leipoa nappuloiden kanssa karjalanpiirakoita, tosin täytyy vielä vähän kerätä voimia ja reippautta sitä varten. 

Jätin joulukalenterin tekemisen tänä vuonna suosiolla väliin. Vapaata vapaa-aikaa, huvitusta ja harrastuneisuutta on ollut sen verran rajallisesti. Onneksi aika moni muu bloggaja on ahkeroinut kalenterijuttuja, kurkatkaa aluksi vaikkapa näitä: Pullahiiri, Kokit ja potit, Vatsasekaisin Kilinkolin ja Pumpkin Jam.

Jos kuitenkin olisin tehnyt joulukalenterin, lakritsilla maustetut mantelit olisivat ilman muuta olleen itsenäisyypäivän juttu. Lakritsissa on jotain kotoista, vaikka itse pulveri tuleekin jostain kaukaa. Lisäksi nämä ihanat naposteltavat sopivat kivasti tv-sulkeisiin, jos vaikka sellaiset on tänä iltana mielessä. 

Nyt sitten vielä pieni varoituksen sana: nämä ovat todella koukuttavia. 

Lakritsimantelit

1½ tl vettä
½ tl suolaa
1 tl sokeria
3 tl lakritsijauhetta
100 g kuorellisia manteleita

Laita uuni kuumenemaan 200-asteiseksi. Mittaa kulhoon vesi, suola, sokeri ja noin puolet lakritsijauheesta. Sekoita hyvin. Lisää mantelit seoksen joukkoon, sekoita. Laita leivinpaperi pellin päälle. Levitä mantelit leivinpaperille yhteen kerrokseen. Nosta pelti kuumaan uuniin 7 minuutiksi. Nosta pelti uunista, sekoittele mantelit irtonaisiksi. Sekoita loput lakritsijauheesta manteleiden joukkoon.

Maista manteleita, kun ne tulevat uunista. Jos ne maistuvat voimakkaasti lakritsilta jo silloin, vähennä pintaan tulevan lakritsijauheen määrää. Niin ja minä olen nyt sitten varoittanut. Kaksi kertaa.