perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kesäpitsaa grillissä

Kaikki oikeat ruokabloggaajat grillasivat pitsaa jo ennen kuin minulla oli koko blogia saati grilliä. No nyt on ollut sekä grilli että blogi niin pitkään, että tajusin vihdoin tunkea pitsaa sinne grilliin. Hyvä, että tajusin: on meinaan todella hyvää. Ja helppoa. Grillausmallia katsoin jälleen kokeneemmilta eli Pastanjauhajilta. He eivät pettäneet tälläkään kertaa. Pohjasta tuli oikein rapsakka ja kiva, ja täytteestä tosi mehevä.

Pohjataikinan voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen, samoin tomaattikastikkeen. Teen yleensä kaksinkertaisen annoksen kastiketta ja pakastan ylimääräiset. Seuraavalla kerralla pitsat valmistuvat aivan tuota pikaa. 



Grillipitsat

Pohja:
2 dl vettä
20 g hiivaa
1 rkl öljyä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
reilu 5 dl vehnäjauhoja
 
Tomaattikastike:
1 prk säilöttyjä tomaatteja, tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
1 pieni sipuli
3-4 valkosipulin kynttä
reilu loraus öljyä
suolaa
pippuria
yrttimausteita
1 rkl sokeria

Täytteeksi:
mozzarellaa
salamia
tuoretta tomaattia
basilikaa tai rucolaa

Valmista tomaattikastike ensin. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulisilput voissa tai öljyssä. Lisää säilötyt tomaatit. Anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Lisää mausteita mielen mukaan. Soseuta halutessasi sauvasekoittimella.

Valmista taikina tomaattikastikkeen kiehuessa. Sekoita hiiva haaleaan veteen, lisää muut aineet ja alusta notkeaksi taikinaksi. Kohota taikina vähintään kaksinkertaiseksi. Jaa taikina kolmeen tai neljään osaan ja kauli tai taputtele litteäksi. Sipaise pohjille öljyä, mieluiten molemmin puolin. Voit pinota pohjat tarjottimelle niin, että pohjien välissä on leivinpaperia. Paperin avulla pohjat on helppo kipata grilliin.

Lisää pohjat grilliin (grilli keskilämmölle) muutama kerrallaan ja poista paperit heti. Anna pohjien kypsyä hieman toiselta puolelta, muutama minuutti riittää. Käännä pohjat ja lisää tomaattikastike, juusto ja haluamasi muut täytteet (basilika tai rucola vasta kypsän pitsan päälle). Anna kypsyä vielä muutamia minuutteja sillä samalla keskilämmöllä ja kansi suljettuna. Avogrilliin kannattaa jostain virpoa joku iso kansi tai vaikka pala foliota.

En tällä yhden kierroksen kokemuksella ala jakaa vinkkejä miten nämä herkut syntyvät erilaisissa grilleissä, mutta uskoisin homman sujuvan. Kannattaa ainakin kokeilla.





torstai 11. heinäkuuta 2013

Savukalasalaatti

Ruokajuttuni ovat viime viikkoina olleet suurin piirtein yhtä yksitoikkoisia kuin ruokavalioni: mansikkaherkkuja ja salaatteja. Välillä on tietysti grillattu, mutta ihan joka kyljystä en kehtaa tänne päivittää. 

Savukala on yksi kesän ykkösherkuista, varsinkin itse savustettuna. Mökkijärven ahti oli kuitenkin alkuviikosta hyvin nihkeällä tuulella (tai sitten me vaan ei osattu), joten jouduimme tyytymään muiden savustamaan ja muiden kalastamaan siikaan. Ei valittamista, kaupan savusiiasta syntyi todella herkullinen päivällinen. 






Savukalasalaatti

pari ruukkua salaattia
pätkä kurkkua
keitettyjä perunoita
punasipulia
keitettyjä herneitä
1 savustettu siika
3-4 keitettyä kananmunaa
muutama tomaatti

Kastike:
0,5 dl öljyä
0,5 dl valkoista balsamicoa
2 tl sinappia 

Huuhtele salaatti. Revi se vadille. Paloittele kurkku, perunat, siika, kananmunat ja tomaatit. Viipaloi sipuli. Kiehauta herneet. Kokoa salaatti vadille. Asettele kananmunat tuolleen nätisti kahdeksankymmentäluvun henkeen. Sekoita kastikkeen ainekset ja kippaa sitä salaatille. Tarjoa tuoreen leivän kera.

Tähän salaattiin olisi hyvin sopinut joku kotijuustotyyppinen juusto, jota on ainakin Valion valikoimissa ihan kotijuuston nimellä (tai on ainakin ollut). Ja joku kylmä riesling. Ensi kerralla sitten. Panin valkkarin kylmään varmuuden vuoksi jo nyt, ettei sitten ensi kerralla käy samalla tavalla.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Helppo perunasalaatti

Kesä- ja lomaruoka saa olla helppoa, mutta sen pitää olla hyvää. Tämä simppeli perunasalaatti on sellainen, jonka ohjetta kysytään kerta toisensa jälkeen. Ja joka kerta ujostelen karun totuuden kertomista. Kyseessä on nimittäin tosi helppo juttu: uusia perunoita (myös vanhat käy), sinappikurkkusalaattia, kermaviiliä, sipulia ja vähän omenaa. Lopuksi vielä pari rouhaisua pippuria ja suolaa. Liian helppoa ja hyvää ollakseen totta. 

Keitän melkeinpä aina esim. mökillä perunoita niin paljon, että saan joko tätä salaattia tai pyttipannua tähdeperunoista. Niin, tämä ei siis ole mitään kovin fiiniä settiä, mutta salaatti on tosi hyvää ja vajaassa vartissa valmista.

























Perunasalaatti

vajaa kilo perunoita
pari kesäsipulia
puolikas omena
n. 1 dl sinappikurkkusalaattia (tai suolakurkkuja ja sinappia)
1 prk kermaviiliä
ripaus suolaa ja pippuria

Pilko jäähtyneet perunat ja omena. Silppua sipuli. Sekoita kurkkusalaatti ja kermaviili keskenään ja sekoita sitten kaikki ainekset. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Anna tekeytyä kylmässä hetki.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Marenkikakku feat. Rice Krispies

Riisimuromarenki kuulosti minusta aluksi tosi arveluttavalta, mutta se oli kyllä melkoinen menestys isäni synttäreillä viime viikonloppuna. Ja koska en ehtinyt juhlissa syödä kakkua tarpeeksi, tein sitä viime viikolla lisää. Pari ystäväperhettä oli sopivasti tulossa kylään, joten ihan itsekseni en tehnyt selvää alla olevasta. Myös lahjomattomat (eli alle 5-vuotiaat vieraat + yksi oma) totesivat kakun erittäin hyväksi. 

Ohjeen alkuperästä ei ole takeita. Äitini bongasi sen täältä ja minä löysin hyvin saman tyyppisen Pirkalta.

























Marenki-riisimuropohja
(8-10 henkilölle)

4 valkuaista
1 tl valkoviinietikkaa (tai sitruunamehua)
2 dl sokeria
3 dl riisimuroja
(loraus öljyä)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää viinietikka. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten. Kääntele riisimurot varovasti sekaan ja sekoita tasaiseksi. Sipaise leivinpaperille öljyä ja levitä pohjataikina leivinpaperille. Paista 125 asteisessa uunissa parisen tuntia ja jätä tarvittaessa vielä jälkilämpöön kuivumaan. Ohjeessa mainittu tunti ei minusta riitä mihinkään, ainakaan minun uunissa, tai sitten tein pohjasta liian paksun.

Viime lauantain juhlissa kakun täytteenä oli sitruunatuorejuustosta ja kermavaahdosta tehty täyte, mittasuhteet taisi olla 1 prk tuorejuustoa ja 3-4 dl kermaa. Sitä maustettiin vielä sokerilla ja vaniljasokerilla. Tosi hyvää. Minä lykkäsin kakun väliin raparperihilloketta (ei olisi kannattanut) ja kermavaahtoa sekä reilusti mansikoita. Raparperihilloke ei ollut omaa tekoa vaan kaupan valmista ja aika mitättömän makuista. Joku raikas ja vähän kirpakka kiisseli voisi olla ihan parempaa. Tai lemon curd, joka sopii melkein mihin vaan.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Keittiöpäivitys

Tai keittiön päivitys. Tai päivitys keittiöstä. Päivitys valmistui jo tuossa toukokuun puolella, mutta siinä on ilmennyt yksi vika: se pysyy huonosti siistinä. Niinpä otin kuvia vasta nyt pikku raivauksen yhteydessä. Päivitys kesti reilu kaksi kuukautta ja se jos joku on nyt todella lämmöllä tehty. Melkoinen muutos, olen todella innoissani ja olen kyllä tosi kiitollinen kiltille ruåtsalaiselleni. Tack så mycket.

Yläkaapisto maalattiin valkoiseksi ja alakerta tuommoiseksi mustan ruskeaksi. Kokovalkoinen keittiö olisi ollut kiva, mutta punaisen värin peittoon saamisessa oli aika rupeama. Ja jotenkin tuo tumma väri käyttäytyi kivemmin. Välitila alkoi tietysti näyttää uusien maalien seurassa entistäkin kauheammalta, joten maalasimme senkin. Maalin alle läpsyteltiin reippaalla kädellä laastia. Ihan ei mennyt niin kuin Esmeraldalla, mutta tulos on toistaiseksi riittävä.

Merkittävin uudistus keittiössä oli tiskikoneen tipauttaminen lattialle. Lattialla seisova tiskikone teki mahdolliseksi työtason tiskarin päällä ja se siis tarkoitti laskutilaa jääkaapin ja pakastimen vieressä (sitä ei aiemmin ollut ollenkaan, paitsi kävelymatkan päässä), laskutilaa mikrolle (sitäkään ei ollut), laskutilaa tiskialtaan toisellekin puolelle ja laskutilaa tiskikoneen välittömään yhteyteen (sitäkään ei ollut). Siis miettikää. Laskutilaahan meillä selvästi on ja voi kuulostaa hassulta, että pari askelta sinne tai tänne tuntuu vaivalloiselta. Mutta mutta. Jääkaapin tai pakastimen oven pitäminen auki esim. ostosten purkamisen yhteydessä, kuuman astian nostaminen mikrosta, tiskien kerääminen ensin johonkin muualle ja sitten niiden kuljettaminen koneeseen oli kuitenkin todella ärsyttävää. Lisäplussaa tulee siitä, että koko keittiö tuntuu avarammalta ja valoisammalta. Toki tuolla valkoisella värilläkin lienee osuutta asiaan.
Vetimet menivät vaihtoon. Entiset tarttuivat koko ajan housun taskuihin ja villatakkeihin kiinni. Myös uuni ja liesitaso uusittiin. Rungot kaipaavat vielä vähän teippiä, samoin tiskikoneen reuna. Lakkaa sitten tuo punertava runko tuolta vilkkumasta ja muistuttamasta entisestä keittiön väristä. Ai niin. Kylmäkalusteiden viereinen levy maalattiin liitutaulumaalilla, se on aika hauska. Kuva löytyy täältä. Aika pienellä budjetilla saatiin aika iso muutos ja todella iso ilo aikaiseksi.  








Olen ajatellut maalata (tai no, maalauttaa) myös eteisen komerot ja vessojen kalusteet, kunhan vaan kehtaan pyytää. Jep, nekin ovat tummanpunaiset. Lopuksi vielä kuvia entisestä, ah niin elegantista keittiöstä.




torstai 4. heinäkuuta 2013

Vähän parempi hampurilainen

Lomalomalomalomaloma. Loma. Ja heinäkuun neljäs. Kaksi hyvää syytä tehdä tavallistakin parempia hampurilaisia. Sämpylän väliin viipaloitiin vähän pihvikarjan ulkofilettä, muuten kuviot oli aika samat kuin burgereissani yleensä: tomaattia, salaattia, marinoitua sipulia, savujuustoa, suolakurkkua ja kastiketta (majoneesia, ketsuppia, sinappia ja valkosipulia). 

Sämpylät tein itse, tosin pyörittelin kyllä ensin kaupassa käsissäni valmiita hampurilaissämpylöitä. Ne säilyvät syyskuun loppuun asti, joten niitä lienee saatavilla vielä myöhemminkin kesällä. Jos vaikka ei huvittaisi leipoa. Nyt kuitenkin huvitti, koska kanssani leipoi kaksivuotias pikkusisko ensimmäistä kertaa ikinä. Hän syö nykyään vehnää, joten leipominen on jo ihan oikeaa leipomista. Riisijauhojen sekoittaminen veteen muistutti lähinnä hiekkakakkujen tekemistä. Lopputuloskin oli suurin piirtein yhtä herkullinen.
 

























Filehampurilainen (neljälle)

800 g naudan ulkofilettä
sormisuolaa
mustapippuria myllystä
juustoa
tomaattia
salaattia
marinoitua punasipulia
suolakurkkuja
majoneesikastiketta (majoneesia, ketsuppia, sinappia ja valkosipulia sekaisin)
sämpylöitä

Viipaloi tomaatit ja marinoi punasipuli (vaikka näin). Huuhtele ja revi salaatti isoiksi paloiksi. Nosta liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. Sivele lihanpinta ohuelti öljyllä. Kuumenna parila (tai grilli) kuumaksi ja kypsennä lihapalaa noin 4 minuuttia kummaltakin puolen. Työnnä fileen paksuimpaan kohtaa lihamittari. Vähennä lämpöä ja anna fileen kypsyä, kunnes sisälämpötila näyttää 56 astetta. Nosta filee folioarkin päälle, mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla ja kääri folioon vetäytymään 10-15 minuutiksi. Tunnustan: en käyttänyt lämpömittaria, vaikka se on kyllä ihan hyvä kapistus. Muutamien pihvikokeiluiden jälkeen oppii kyllä ihan kohtuullisen näppituntuman. Paahda sämpylöitä grillissa tai uunissa ja anna jokaisen ruokailijan koota itse hampurilaisensa. 

Haluatko tehdä sämpylät itse? Täältä löytyy ohje. Puolikkaasta annoksesta tulee kuusi reilua sämpylää. Taikina kannattaa jättää pehmeäksi ja kohottaa huolella.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Mansikkapavlova

Nimipäivilläni on aina syöty mansikkakakkua, ainakin siis jos kakkua on ollut. Mieleisin mansikkakakku minulle on ehdottomasti joku marenkijuttu. Unohdin riisimurot eilen kauppaan, joten en voinut toistaa lauantaina tehtyä herkkua (jotta tyttäreni muuten nimitti räiskäkakuksi...). Niinpä "joudun" tekemään riisimuro-marenkikakkua toiste ja "tyydyin" tänään pavlovaan. 

Lueskelin muutamia ohjeita eilen pohjaa tehdessäni ja ihmettelin suuresti sitä, että aika monessa ohjeessa pohja neuvottiin paistamaan kuivaksi. Mikä se semmoinen pavlova on...?? Oikaiskaa, jos olen väärässä, mutta minusta pavlovan pointti on rapea kuori ja vaahtokarkkimaisen pehmeä sisus. Sellainen kokonaan kuiva marenkipohja on kyllä hyvää sekin, mutta se on sitten toinen juttu.

Tämän pavlovan täytteeksi kippasin kermavaahdon ja Valion uuden mansikalla maustetun rahkan seosta. Ja tietysti paljon paljon mansikoita. Ensi kerralla taidan valita kestosuosikkini eli sitruunarahkan, vaikka mansikkarahkatäytekin oli oikein herkullista. Onnea vielä kaikille kaimoilleni ja tietysti kaikille muillekin tänään nimipäiväänsä viettäville!

Mansikka-pavlova

Pohja:
4 valkuaista
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl valkoviinietikkaa (tai sitruunamehua)
2 tl maissitärkkelystä

Täyte:
2 dl vispikermaa
1 prk Valio maustettua rahkaa mansikka (tai sitruuna)
vaniljasokeria
sokeria

1-2 l mansikoita

Kuumenna uuni 120 asteeseen. Voitele leivinpaperille voilla ympyrä (Ø 25 cm). Aseta paperi uunipellille. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (keltuaista ei saa olla mukana). Lisää sokeri pienissä erissä, vatkaa koko ajan. Kun seos on kiiltävää, lisää vaniljasokeri ja viinietikka. Sihtaa joukkoon maissitärkkelys. Sekoita. Lusikoi tai pursota marenkivaahto leivinpaperille voidellun alueen päälle. Tee reunoista korkeammat kuin keskiosasta. Paista uunin keskitasolla noin 60 min tai kunnes marenki on päältä rapeaa ja sisältä pehmeän vaahtomaista. Anna jäähtyä. Siirrä kakkuvadille. 
 
Perkaa ja viipaloi mansikat. Jätä muutama komea mansikka kokonaiseksi ja perkaamatta. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita rahka ja sokerit kermavaahdon joukkoon. Kumoa kermatäyte marenkipohjalle. Asettele kermatäytteen päälle runsaasti mansikoita. Koristele vaikka muutamalla hienolla kokonaisella mansikalla.