sunnuntai 18. elokuuta 2013

Prinsessasynttärit

Melkein neljävuotiaalla oli synttäreiden suhteen lopulta vain yksi toive: prinsessasynttärit. Välillä keskusteluissa kyllä vilahteli dinot, PuuhaPete, merirosvot ja sirkus mutta dimangien säihke, rimpsut, rusetit, isot helmat ja vaaleanpunaisuus vetivät pisimmän korren. Eipä siinä sitten muuta kuin toimeksi.

Menu oli simppeli: paahtopaistia ja aiolia, perunasalaattia, kasvisgratiinia, kantarellipiirakkaa ja vihersalaattia. Palaan muutamaan ohjeeseen myöhemmin, esim. perunasalaatti oli todella ihanaa. Prinsessateemaa toteutettiin lähinnä kahvipöydässä. Hovin näppärä rakennusmestari kokosi kekseistä linnan ja hovineito askarteli prinsessakakun.

Lopuksi kaikki pienet prinsessat, linnanneidot ja ritarit koittivat tähdätä kruunua liitutaululle piirretyn prinsessan kutreille. 










perjantai 16. elokuuta 2013

Thaimaalainen possu-vermisellisalaatti

Intoilin keväällä vermiselli-katkarapusalaatin kanssa ja bongasin silloin vermisellipussin kyljestä ohjeen vähän lihaisammalle salaatille. Kaivoin vihdoin ohjeen käsiini. En sitten lopulta noudattanut sitä kovin kirjaimellisesti, mutta raaka-aineet ovat samat ja lopputulos oli oikein herkullinen. Kirjoitan myös tuohon alle ohjeen vähän sinne päin.

Varsiselleriä vilkkuu jutuissani harvakseltaan, pitäisi käyttää sitä enemmän. Se on joskus jotenkin tökkinyt, en edes tiedä miksi. Keitoissa ja salaateissahan tuo on oikein hyvää. 


Possu-vermisellisalaatti

1 pkt (225 g) riisivermiselliä
300 g kypsiä porsaanlihasuikaleita
200 g katkarapuja
yksi tomaatti
yksi sellerin varsi
1 pieni sipuli
1 salaatinkerä

Kastike:
1 punainen chili (voi laittaa reilumminkin, taisin vähän ujostella)
3-4 valkosipulin kynttä 
2 tl suolaa
50 g sokeria
0,5 dl viinietikkaa
yhden limetin mehu

Valmista ensin salaatinkastike: sekoita kattilassa chili, valkosipuli, viinietikka, sokeri ja suola. Kiehauta ja anna kiehua kevyesti miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää limettimehu. 

Paloittele tomaatti, suikaloi selleri ja sipuli ohuiksi suikaleiksi. Valmista riisivermisellit. Kiehauta vajaa kaksi litraa vettä, liota vermisellejä kuumassa vedessä noin minuutin ajan ja valuta. Huuhtele ne vielä ja valuta. Saksin näitä yleensä pienemmiksi, jotta niitä on mukavampi syödä. Lisää porsaanliha, katkaravut, selleri ja sipuli kulhoon. Lisää pari ruokalusikallista kastiketta. Sekoita hyvin. Lisää vermisellit, tomaatit ja kastiketta. Sekoita. Tarjoile salaatinlehtien kera. 

torstai 15. elokuuta 2013

Juustoinen kalavuoka

Olen tehnyt ja kuvaillut tätä settiä nyt kolmesti ja lopputulos, siis kuvauksen osalta, on aina yhtä kauhea. Ruoka itse on kuitenkin todella hyvää (ja livenä myös ihan syötävän näköistä). Lisäksi se passaa hienosti näihin sekaviin koulun, päivähoidon tai harrastusten aloitusviikon kiireisiin. Nopeaa, helppoa, edullista ja maukasta. 

Kunnon juustokuoren alla vähän ankea pakastekalakin muuttuu oikein kelpo ateriaksi. Sitä paitsi, meidän lähikaupan kalatiskin anti on niin vaihtelevaa, että jos kalaa meinaa syödä niin se pakasteallas on ihan varteenotettava vaihtoehto. Tai silli. Ohje tähän löytyi on Valiolta






Juustoinen kalavuoka

500 g kalafileitä
0,5-1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 rkl sitruunamehua
2 dl kermaa (tai ruokakermaa)
125 g sipuli-ruohosipulisulatejuustoa
200 g kuorittuja katkarapuja sulatettuna
tuoretta tilliä

Lado kalafileet voideltuun uunivuokaan ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Kuumenna kerma kattilassa ja lisää sulatejuusto. Keitä hiljalleen sekoitelleen kunnes seos on tasaista. Ripottele katkaravut kalafileiden päälle ja kaada kerma-juustoseos pinnalle (säästä pari katkarapua koristeeksi, tai kaikki…). Nostele kalafileitä niin, että kastike valuu tasaisesti joka puolelle. Kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Ripottele pinnalle runsaasti tuoretta tilliä ennen tarjoilua. Tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Linzin torttu

Tuumailin vadelmahilloasioita niin kovasti, että jouduin tuumasta toimeen ihan melkeinpä hetimiten. En selvinnyt ensi viikonloppuun asti. Selailin prinsessa-asioissa keväistä Kotivinkkiä (09/2013) ja siellä silmään pisti vadelmainen torttu. Se palautti mieleeni koko joukon Keski-Euroopan ja erityisesti saksankielisen alueen herkkuja. Mmmm. 

Linzin torttu on ikivanha (Wikipedian mukaan maailman vanhin) itävaltalainen kakku tai torttu, jota edelleen tehdään Itävallan lisäksi Sveitsissä ja Saksassa jouluna ja muina juhlapyhinä. Minuun tämmöinen mantelinen ja aavistuksen mausteinen marjahomma upposi hienosti ihan tavallisena viikonloppuna, vaikka kyllähän tässä hitunen pimenevien iltojen makua on. Torttu on todella makeata, mutta pikkuinen viipale hyvän kahvin kanssa oli kerrassaan ihanaa.










Linzin torttu

200 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
150 g mantelijauhetta
0,5 dl korppujauhoja
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
0,5 tl neilikkaa
4 dl vadelmahilloa (+ 2 tl perunajauhoa)
tomusokeria

Vatkaa pehmä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos muna-sokeri-voivaahtoon. Painele 3/4 taikinasta voidellun irtopohjavuoan (suosittelen 24-26 cm) pohjalle ja reunoille. Levitä pohjan päälle hillo. Sekoitin hilloon varmuuden vuoksi pari teelusikallista perunajauhoa. Kauli loppu taikina jauhojen (sekoitin noin 0,5 dl lisää jauhoja lopputaikinaan) avulla levyksi ja leikkaa siitä suikaleita. Tee suikaleista ristikko tortun päälle. Paista 175-asteisen uunin alatasolla tunnin ajan. Anna jäähtyä. Siivilöi pinnalle tomusokeria juuri ennen tarjoilua.

perjantai 9. elokuuta 2013

Vadelmahillo

Vadelmia on paikka paikoin ollut todella paljon ja niin oli meidän mökilläkin. Mökillä ei ole sähköä, joten siellä ei ole kunnollista pakastinta. Tai on siellä sellainen pikkuinen lokero, jota kutsumme jääkaapiksi (toimii kaasulla) ja sen lokeron sisällä on vielä pienempi lokero, joka on sitten se pakastin. Sinne mahtui kaksi litraa vadelmia. Muutama litra ajelutettiin sukulaisten pakastimiin ja loput keitimme äitini kanssa hilloksi. Kotihillot ovat yleensäkin ihania, mutta metsävadelmista tehty hillo saattaapi olla kaikista hilloista parasta. Odotan jo oikein kaikkea mitä aion siitä tehdä. Ensi viikonlopuksi ohjelmassa on ainakin yksi hyvin prinsessahenkinen vadelmakakku.

Käytin aavistuksen vähemmän sokeria tähän hommaan kuin tavallisesti, yleensähän sokeria käytetään marjojen painosta puolet. Eli vaikka 2 kg marjoja, 1 kg sokeria. Nyt vadelmia oli viitisen litraa eli ehkä noin 2,5 kg. Kauheasti tuosta ei voi sokeria enää vähentää, koska sokeri on erittäin keskeinen elementti hillon säilymisessä.



Vadelmahillo

n. 2-2,5 kg vadelmia
1 kg hillosokeria
0,5 dl vettä

Siivoa metsähallitus pois marjaämpäristä. Heitä pilaantuneet vadelmat surutta pois. Ne pilaavat hillon ennemmin tai myöhemmin. Laita marjat ja sokeri kattilaan ja lisää pohjalle pieni loraus vettä, ehkä puoli desiä. Kuumenna varovasti sekoitellen. Anna kiehua 10 minuuttia, sekoittele samalla. Kuori pinnalle kertyvä vaahto pois. Tämä vaahtohomma on tärkeä, koska myös se vaikuttaa hillon säilymiseen. Anna hillon jäähtyä hetki ja purkita puhtaisiin, kuumiin tölkkeihin. Sulje heti kuumennetuilla kansilla. Säilytä pimeässä ja mieluiten viileässä.

tiistai 6. elokuuta 2013

Kukkakaalikeitto

Onnistuneen loman tunnusmerkki on kuulemma se, että tietokoneen salasana on unohtunut. Entä jos salasana on mielessä, mutta kaikki muu on unohtunut? Ehkä sekin kielii vähintäänkin mukavasta lomasta. No joo, arki on joka tapauksessa alkanut ja se sopii minulle hyvin: vaikka tykkään lomasta, kesästä ja aikatauluttomuudesta, tykkään myös aikatauluista, rutiineista ja töissä käymisestä. Ja töistä kotiin tulemisesta:o) 

Arki tarkoittaa myös arkiruokia. Aloitin kukkakaalikeitolla, vaikka ulkona ei nyt varsinaisesti mikään keittosää olekaan. Mutta kohta voi olla?! Tuore leipä olisi tietysti ollut tosi herkkua, mutta tyydyin lykkäämään parilan väliin kerrosvoileipiä. 

Ai miten lapset saa syömään kukkakaalikeittoa? Järjestämällä pienen kilpailun: kuka arvaa mistä keitto on tehty?







Kukkakaalikeitto
(4 annosta)

1 isohko kukkakaali
n. 10 cm pätkä purjon valkoista osaa tai 1 sipuli
8 dl kana- tai kasvislientä (tai 1 liemikuutio ja vettä)
1 pkt sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)

Huuhtele ja suikaloi purjo. Paloittele kukkakaali. Keitä kasviksia kasvis- tai kanaliemessä reilu 10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää sulatejuusto pieninä kuutioina ja kuumenna. Sekoita tasaiseksi.

Surautin basilikasta, öljystä, valkosipulista ja sitruunamehusta kastikkeen, jota maustoin vielä suolalla, sokerilla ja pippurilla. Ai kun se olikin hyvää keiton päällä.

perjantai 2. elokuuta 2013

Kesäpyttis

Mökillä syödään aina pyttipannua, koska se on parasta kesällä: hyviä uusia perunoita, bratwurstia, kukkakaalia, kesäsipulia ja jos mahdollista kantarelleja. Päälle pari kananmunaa, joiden keltuaiset ovat keltaisempia kuin kantarellit. Lähiruokaa mutta ei lähikaupasta vaan lähikanalasta.

Teen mökkipyttiksen yleensä muurinpohjapannulla, siinä syntyy sapuskaa vähän isommallekin joukolle (tai isommalle nälälle). Mitään ohjetta en ala tähän kirjoittelemaan, keskeistä on lähinnä hyvät perunat, joita ei ole keitetty liikaa. Sitten kaikkea muuta mielen mukaan. Kippaan ensin pannulle öljyä ja sienet, sipulit, kukkakaalit ja makkarat. Sen jälkeen perunat. Lopuksi lapioin pyttipannun tarjoiluvadille ja paistan kananmunat samalla pannulla. Mausteeksi suolaa ja pippuria, tai vaikka yrttisuolaa, kyytipojaksi sinappia. Ja olutta, jos olut sattuu maistumaan (ja olemaan kylmää).