Ilahduttamista

Minua on viime viikolla ilahdutettu monta kertaa: torstaina ystäväni tuli ison ruokakorin ja lastensa kanssa meille syömään. Eli minä tepastelin lasten kanssa päiväkodista kotiin ja kävin valmiiseen pöytään. Ja söin jonkun muun tekemää ruokaa. Herkullista ruokaa. Kuvia ei tietenkään kukaan muistanut ottaa, keskityimme olennaiseen eli rupatteluun ja syömiseen. Mutta palaan kyllä aiheeseen jossain vaiheessa.

Perjantaina naapuri ojensi aidan yli lämpimäisiä - iki-ihanan tiikerikakun. Hän vain halusi antaa minulle jotain mukavaa. Torstain vahingosta viisastuneena tajusin sentään napata kakusta pari kuvaa ennen kuin kakku päätyi parempiin suihin. Täytyy kysäistä ohjetta jossain vaiheessa, koska kakku oli todella hyvää. Lisäksi tulin tästä herkullisesta yllätyksestä hirmu hyvälle mielelle. 

Suosittelen kaikille pieniä ilahduttamistoimenpiteitä. Mitään mutkikasta ei tarvitse loihtia, mutta ihan pienestä yllätyksestä voi seurata iso ilo.

Alla oleva ohje on Pirkalta. En ole nyt ihan varma, onko tämä täsmälleen yhtä hyvä kuin naapurin ohje, mutta hyvä ohje tämäkin.

Tiikerikakku

200 g voita
2 dl sokeria
3 isoa kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
1/2 dl maitoa

Voitele ja jauhota korppujauhoilla kakkuvuoka (tilavuus 1,8 l). Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää vaahtoon huoneenlämpöiset munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Lisää jauhoseos taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Ota taikinasta noin 1/3 erikseen kulhoon. Sekoita siihen kaakaojauhe ja maito.

Levitä puolet vaaleasta taikinasta vuokaan. Kaada vuokaan tumma taikina ja päällimmäiseksi loppu vaalea taikina. Nostele taikinaa lusikalla, jotta taikinakerrokset sekoittuvat tiikerin raidoiksi. Tasoita taikinan pinta ja vedä keskelle taikinaa vako, jolloin kakku kohoaa tasaisemmin. Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Varmista kakun kypsyys tikulla. Kumoa tiikerikakku vuoasta hieman jäähtyneenä.

Karitsaloota

Tunnustan nyt teille junttiuteni: tykkään tavallisesta makaronilaatikosta ja unohdin Earth hourin. Pöh. Täällä oli siis täysvalaistus ja varmaan kaikki kodin laitteetkin lauloivat. Tai ainakin tiskari, pesukone, töllö ja läppärit. Kuulostaa kauhealta, mutta meillä oli täällä parisuhdeaikaa parhaimmillaan. Veroilmoitus. Nice.

Onneksi hyvä ruoka, parempi mieli. Muuten ei olisi veroilmoituksesta tullut mitään. Halusin touhuta tänään monen monta asiaa tuon veroilmoituksen lisäksi ja iltaruuan kanssa tuli kiire. Suunnitelmissa oli jotain aivan muuta, mutta katsaus jääkaappiin ja kelloon palautti mieleen karitsalootan.

Karitsaloota oli monista laatikkoruuista poiketen suht' nopea ja täysin maidoton ja munaton ihan ilman kaurakerma- tms. kikkailuja. Mahtavaa. Kilpailija tavalliselle makaronilaatikolle? Kyllä. Ehdottomasti. Parempaa? Ei tai korkeintaan ehkä. Tosi herkullista ja kivaa ruokaa joka tapauksessa.

Ohje on Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjasta ja samaisten porukan blogista.

Karitsaloota

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g karitsan jauhelihaa
150 g pekonia
400 g kaltattuja (säilyke)tomaatteja pilkottuina (oikaisin ja käytin tomaattimurskaa)
400 g (täysjyvä)makaronia
1 lasi punaviiniä
1 tl suolaa
mustapippuria
timjamia
rasvaista juustoa
voita

Suikaloi pekoni ja paista se, ota pekoni pannusta. Kuullota jäljelle jääneessä rasvassa pilkotut sipulit. Lisää liha, ruskista. Lisää paistettu pekoni, mausteet, lasi viiniä ja kiehauta. Lisää tomaatti, kiehauta uudestaan. Tarkista että seos maistuu tiiviiltä. Sekoita mukaan raa’at makaronit, laita seos voideltuun vuokaan. Vuole päälle rasvaista juustoa. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Jos pinta ruskistuu liikaa, laita päälle folio ja lisää tilkka vettä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua. 

Tyttöjen saunailta - lohivoileivät

Olen viettänyt viime aikoina todella paljon aikaa vintiöiden pikku tyttöjeni kanssa kolmisin. Varsinkin iltaisin tytöt ikävöivät isäänsä, jolle on maaliskuulle osunut massiivinen reissuputki. Halusin viimeisen odotuksen täyteisen illan ratoksi kehittää mukavaa ohjelmaa, joka ohjaisi ajatukset johonkin muuhun kuin siihen milloin isä tulee - tuleeko isä kohta - tuleeko isä kun on pikku kakkonen? Niinpä pidimme pienen tyttöjen illan. Ensin sisustimme (siirreltiin sohvatyynyjä ja vaihdettiin niihin päällisiä), sitten katsoimme pikku kakkosta ja lopuksi saunoimme yhdessä.

Mitään hiustenpesua kummempaa hemmottelua ei ollut ohjelmassa, ellei sitten todella herkullisia voileipiä lasketa hemmotteluksi. Niin ja lasten mielestä parasta hemmottelua olivat luultavasti pikkuiset kastelukannut saunassa. Että se vesi onkin niin mainio elementti.

Lohivoileivät syntyivät paahdetuista, voidelluista leipäviipaleista ja täytteestä, jonka sekoitin tähteeksi jääneestä lohenpalasesta, tuorejuustosta ja ranskankermasta. Mietin vähän etukäteen, että mahtaisivatko "saunavieraani" arvostaa juuri tällaista iltapalaa, mutta leivät kävivät hyvin kaupaksi. Saunajuomaksi tarjoilin omenamehua ja jälkkäriksi nallekarkkeja.

Leivistä tuli oikeasti aika kivoja, näitä voisi loihtia vaikka mihin juhliin.

Lohitäyte (voileiville, uuniperunalle, wrapeille)

noin 200 g loimulohta, lämminsavulohta tms.
2 dl ranskankermaa (tai 1 dl ranskankermaa, 1 dl tuorejuustoa)
1/2 pientä punasipulia pieneksi silputtuna
tilliä
sitruunamehua
mustapippuria
(suolaa)

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Mausta. Ohenna tarvittaessa kermaviilillä tai vaikka maustamattomalla jugurtilla.

Suppilovahvero-juurespiiras

Juureksista tohistaan kovasti aina syksyisin, mutta suosittelen kyllä syömään niitä myös keväällä. Tähän aikaan vuodesta kasvikset ovat vähän sitä sun tätä, mutta juurekset ovat edelleen hyviä, edullisia ja kotimaisia. Ja terveellisiä ja herkullisia. 

Kaivoin pakastimesta esille vielä loput suppilovahverot ja leivoin iltapalaksi Maku-lehden ohjeella ihanan piirakan, joka pohjataikinaan hävisi jämäperunamuusi ja täytteeseen pari jo vähän kuivahtanutta juuston kannikkaa.

Suppilovahvero-juustopiirakka

500 g perunasosetta (tai juuressosetta)
1,5 dl juoksevaa margariinia (saman verran voisulaa käy yhtä hyvin)
5 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl basilikaa
1 tl suolaa

Täyte:
1-1,5 l suppilovahveroita
170 g pekonia
200 g lanttua
200 g porkkanaa
2 kpl punasipulia
180 g sulatejuustoa
3 munaa
1 tl timjamia
1 tl basilikaa
1/2 tl mustapippuria

Sekoita juuressose ja rasva kulhossa. Yhdistä kuivat aineet ja lisää juures-rasvaseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Taputtele taikina leivinpaperin päälle pellille jauhotetuin käsin. Pudista ja paloittele sienet. Haihduta neste sienistä pannulla ja siirrä syrjään. Suikaloi pekoni. Paahda pekonit pannulla kevyesti. Lisää joukkoon lanttu ja porkkanat. Anna hautua noin 10 minuuttia. Lisää joukkoon punasipulit ja jatka hauduttamista vielä hetki. Sekoita pekoni-kasvisseokseen sienet, sulatejuusto ja munat. Mausta timjamilla, basilikalla ja mustapippurilla. Kaada sienitäyte pohjan päälle ja tasoita pinta. Ripottele päälle juusto. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia.

Vohvelipäivä - vehnättömät kauravohvelit

Ruotsissa kevät alkaa vohvelipäivästä, jonka alkuperä on hauska: päivä on saanut alkunsa Marian ilmestymisen päivästä - vårfrudagen - joka sitten kansan suussa kääntyi våffeldageniksi. Aika kätevää. Aloin heti miettiä, että onko pitsaperjantai ehkä saanut alkunsa pitkäperjantaista?

Facebookin ja Twitterin perusteella näyttää siltä, että naapurimaassa todella syödään tänään vohveleita. Ja meilläkin aina välillä muistetaan tätä vanhaa ruotsalaista perinnettä vaalia.

Tällä kertaa valitsin vähän tavallista terveellisemmän ohjeen, jonka kopsasin suoraan kaverilta. Harmi kyllä minulla ei ole yhtä hienoa vohvelirautaa, mutta löysin sentään jonkinlaisen raudan tuolta varaston uumenista.

Kauravohvelit (n. 6-8 kpl)
ohje Kauhaa ja rakkautta

4,5 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2,5-3 dl maitoa
2 munaa
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vaahterasiirappia tai juoksevaa hunajaa
2 rkl öljyä tai voisulaa

Lisää kaikki ainekset korkeaan kannuun ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Paista kuumalla, voidellulla vohveliraudalla ohjeen mukaan. Taikina turpoaa reilusti ihan vohvelien paistumista odotellessa, joten voit hieman ohentaa sitä maidolla matkan varrella.

Tarjoa turkkilaisen jogurtin, vaahterasiirapin, tuoreiden hedelmien tai marjojen kanssa.

FB ja amerikkalainen mustikkapiirakka

Amerikan mantereelta tulee kaikenlaista mukavaa ja herkullista. Muun muassa facebook. Oikein käytettynä oikein mukava viritys. En privaattimielessä ollut mitenkään myöhäisherännäinen sen kanssa, päinvastoin, mutta blogin kanssa se on vain jäänyt. Kunnes äsken korjasin asian. Nyt lämmöllä tehtyä on myös facebookissa eli blogin seuraaminen toivottavasti helpottuu. Lämpimästi tervetuloa tykkäämään!

Sikäläisistä ruokaherkuista kirjoittelin enemmän syksyllä, mutta ihan kaikkea kivaa en ehtinyt käsitellä. Esimerkiksi tämmöistä mustikkapiirakkaa. Voi ihme sentään, oli niin hyvää. Oli parempaa kuin brookie. Se on aika hyvää se.

Ohje on sekoitus sieltä ja täältä, en nimittäin löytänyt juuri tähän hätään ihan täsmälleen sopivaa tarkoituksiin. Tarkoituksena oli makea, mausteinen täyte ja ei niin makea mutta vähän makea, aavistuksen rapea kuori.

Amerikkalainen mustikkapiirakka

6-8 annosta

Pohjataikina:

175 g voita

5 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

ripaus suolaa

1 kananmuna

1 rkl kylmää vettä

Täyte:

800 g tuoreita tai pakastettuja mustikoita

1 (luomu)sitruunan tai appelsiinin kuori raastettuna

1 rkl sitruunamehua

3–4 rkl perunajauhoja (3 rkl jos käytät tuoreita mustikoita, 4 rkl jos käytät pakastettuja)

1 ¼ dl hillosokeria

½ tl jauhettua kardemummaa

Taikina: Sekoita paloiteltu voi, jauhot, sokeri ja suola kulhossa tai monitoimikoneen leikkuuterällä. Lisää kananmuna ja vesi. Sekoita nopeasti taikinaksi. Muotoile taikina palloksi, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi.

Jaa taikina kahteen osaan, joista toinen on suurempi (2/3 ja 1/3). Muotoile palloiksi ja kaulitse isompi pallo levyksi hyvin jauhotetulla pöydällä. Vuoraa voideltu ja jauhotettu piirakkavuoka (ø noin 22-24 cm) taikinalevyllä. Reunat saavat mennä reilusti vuoan reunojen yli.

Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada pohjalle. Kaulitse piirakan kansi ja nosta marjatäytteen päälle. Sipaise kannen reunoille vettä ja käännä pohjan reunat vielä kannen päälle. Painele varovasti kiinni. Leikkaa kanteen terävällä veitsellä muutama ilma-aukko. Voitele kananmunalla.

Paista piirakkaa ensin 200 asteessa uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Alenna sen jälkeen lämpötilaa 175 asteeseen ja jatka paistamista 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Saat leikattua siistejä palasia kylmästä piirakasta. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa.

Pajunkissakranssi

Näin viime pääsiäisen aikaan kauniita kransseja kukkakaupassa, mutta jätin ne kovan hinnan takia kauppaan. Ja tuumasin tietysti samalla, että tuollaisen tekee ihan helposti ja ihan ilmaiseksi itse. No tekee tekee ja tosiaan melkein ihan ilmaiseksikin. 

Mutta mutta. Pajun oksia tarvitaan kuitenkin aika valtava kasa. Kävin tässä viikonlopun kuluessa haalimassa niitä kaksi kertaa lisää ja siltikin kranssi jäi aavistuksen liian pieneksi. Ensi vuoden keväänä aion jemmata autoon joitakin työvälineitä ja kumpparit, jotta ne sitten ovat mukana, kun jossain maaseudulla ajellessa kohdalle osuu sopivia pajupensaikkoja.

Oksat kannattaa pätkiä valmiiksi, työ nopeutuu melkoisesti ja kranssin kasaamisesta selviää noin tunnissa. Seassa voi hyvin olla kissattomiakin risuja.  

Lopputulos on kyllä aika palkitseva. Kranssi on tosi sievä. Pelkään vähän, että se ei selviä pääsiäiseen asti, koska pääsiäinen on tänä vuonna niin myöhään. Melkein kesällä. Jos kisut ovat rapisseet pääsiäiseen mennessä kranssista pois, kaivan esille viimevuotisen virityksen. Se ei ainakaan ole kuihtunut.