Sushi-ilta

Lapset saavat vuoroviikoin toivoa jotain ruokaa viikonlopuksi. Toive ei voi olla sama kaksi kertaa peräkkäin, eikä toive voi olla sama, jota sisko on juuri toivonut. Näin päästään siihen, että samaa ruokaa ei syödä useammin kuin kerran kuussa. En nimittäin pysty. No sushi ehkä menisi, mutta ne muut toiveet ei: makaronilaatikkoa, nakkeja, hampurilaisia, pitsaa, uunilohta, tortilloja. Pitää muuten ehkä lanseerata myös uusi toivomussysteemi: viikon kasvisruoka.

Sushin kokkaaminen nappuloiden kanssa kysyy huumorintajua, tasaista verensokeria, aikaa ja taas huumorintajua. Se on kuitenkin ihan mahdollista. Sitä paitsi, kun viisivuotias toivoo, että tehdään äiti itse sushia, niin kyllähän sitä sitten tehdään.

Jaoimme tehtäviä niin, että molemmat saivat tehdä sekä makeja että nigirejä. Kärsivällinen ruåtsalainen sushikokki huolehtii yleensä makeista ja minä nigireistä, muuten nigireistä tulee vielä suurempia kuin nyt tuli.

Olen vähän harvakseltaan tehnyt sushia itse ja sen takia homma takeltelee. Tällä kertaa riisin maustaminen onnistui hyvin, mutta leikkelin lohta vähän miten sattuu. Lisäksi tein nigireistä vähän liian isoja. Jotain kuitenkin olen myös oppinut. Sushisuosikkini on grillattu lohi ja tajusin nyt "paistaa" pinnan tohottimella. Nopeaa, kätevää ja tosi herkullista. Tilkka majoneesia tuon grillatun lohen päällä ja sipulin alle olisi kyllä vielä ollut piste iin päälle, mutta ehkäpä ensi kerralla sitten.

Reilu viipale avokadoa nigirissä oli muuten aika jees. Samoin munakas, joka onnistui suurin piirtein suunnitellusti. Sen verran alkoi sitten kesken kaiken hermostuttaa, että kukaan ei halunnut kierrellä mitään norin palasia enää yhtään mihinkään.

Sushin valmistamiseen löytyy paljon hyviä ohjeita, minä katsoin tällä kertaa mallia Tokyokanin ja Kotivinkin sivuilta. Siellä löytyy hyvät vaihekuvat ihan ensikertalaisellekin. Meillä olisi vaihekuvat olleet vähän toisennäköisiä.