Maistuisiko aasialainen?

Tykkään jouluruuista ja syön niitä, noh, aika paljon. Kolme päivää kinkun ja perunalaatikon voimalla menee ihan hienosti. Sitten vielä ehkä kinkkuvoileipä tai pari. Mutta nyt alkaa tehdä mieli jotain aivan muuta.

Pääsin lokakuun lopulla muutaman muun bloggaajan ja ruokatoimittajan kanssa visiittiin Etelä-Esplanadille avattuun Masu Asian Bistroon, ja nyt alkoi todella akuutisti tehdä mieli sinne uudestaan.

Masussa oli tarjolla shabu shabua eli fondueta aasialaisittain. Jokaisen pöydän keskellä oli pieni induktioliesi ja liedellä kattilallinen höyryävää liha- tai kalalientä. Siinä sitten kypsensimme itse oman ruokamme. Tämä sopisi kivasti työporukan virkistyspäivän ohjelmaksi tai vaikka syntymäpäiväjuhlien viettoon.

Masun puikoissa on Hans Välimäki, jonka rento ja mutkaton meininki näkyy ja maistuu. Masulla on sisarravintola Tampereella, se taitaa olla ollut avoinna Helsingin Masua pidempään.

Tarjolla oli myös runsaasti maistiaisia Masun yläkerran Sämin listalta: buneja eli höyrytettyjä sämpylöitä, sushia ja kampasimpukoita. Tosi herkullista, mutkatonta ja mukavaa. Sämissä on tarjolla myös lounasta, joka on kuulemma oikein kiva.

Näin näistä buneista unta. Täytyy kokeilla itsekin, jos vaikka ensi vuonna?! En ole viime aikoina tehnyt kauheasti mitään uuden vuoden lupauksia, enkä varmaan tee nytkään. Tarkoitus on leipoa, kokata ja syödä hyvää ja sopivasti, ilman suorituspaineita. Jotain uutta ja kivaa voisi tosiaan kokeilla, kunhan sopiva inspiraatio iskee.

Iloista uutta vuotta kaikille!

Jouluiloa

Kauheasti en ehtinyt jouluasioita täällä höpistä, mutta tulin kuitenkin toivottamaan hyvää joulua. Samalla jaan viime hetken vinkin joulupöydän kattaukseen. Kankaiset servetit on tosi helppo kiepauttaa ruusuiksi! Katso hyvät ohjeet täältä: https://therosemaryhouse.blogspot.fi/2014/02/napkin-folding-rose.html Jos näpertely ei kiinnosta, kattaukseen saa helposti eloa palloista ja muista joulukuusen koristeista. 

Hyvää ja herkullista joulua!

Joulukahvittelu

Joulukahvit, glögit, joululahjavalvojaiset, pikkujoulut... Joulun alla on monta mahdollisuutta tavata ystäviä ja tarjota jotain pientä. Me järjestimme pienenpienen joulukonsertin, jonka päätteeksi kahviteltiin yhdessä soittajien, vanhempien ja opettajan kanssa. Kahvin kanssa tarjolla oli sienisalaattileipäsiä, leipäjuustotähtiä lakkahillon kanssa, porkkanaisia karjalanpiirakoita sekä munavoita ja jälkkäriksi taatelikakkua. Ja olipa tarjolla myös piparipalloja, vaikka niistä ei kuvamateriaalia olekaan. Leipäset täytettiin sienisalaatilla, jossa sienet oli hienonnettu tavallista sileämmäksi.

Leipäjuustotähdet ovat tosi sieviä ja herkullisia. Toki voi tehdä sydämiä tai neliöitä tai mitä vaan, jos on hyvä muotti. Hillo kannattaa pursottaa vaikka mini grip -pussista, tulee nopeammin valmista ja lopputulos on siistimpi.

Ehdoton suosikkini joululeivonnaisten saralla on taatelikakku ja leivon niitä aika paljon. Syön itse, vien töihin, kanssa-asuja vie töihin, syön itse, tarjoan vieraille, ja jos ja kun vaan tulisi jotain myyjäisiä niin veisin sinnekin. Ja syön vielä vähän itse. Lapset syövät myös. Taatelikakku on helppo ja paistoa lukuunottamatta nopea leivonnainen, joka kaiken lisäksi on todella herkullista vegaanisena. Käytän tätä viime vuonna testattua ohjetta, teen taikinan kaksinkertaisena tuommoiseen isoon vuokaan.

Pienissä juhlissa oli pieni kuusi. Se oli oikeastaan aika söpö, vaikka kovin luontevaa paikkaa sille ei meidän kodista löytynytkään. Nappula oli askarellut siihen tähden, johon löytyy ohje täältä monen vuoden takaa.

 

Adventtikynttelikössä paloi kaksi kynttilää, ihan kohta sytytetään jo kolmas. Että tämä joulukuu menee nopeasti. Joskus ähräsin jonkun ihme joulukalenterinkin tänne blogiin, mulla oli varmaan vuorokaudessa enemmän tunteja muutama vuosi sitten...

Jäkäläkranssi

Huomenna on hienon hieno päivä. Itsenäisyyden aika on melkoinen menestystarina tarkastelipa sitä miltä kantilta tahansa. Olisi ollut kiva fiilistellä juhlavuoden yhdessä-teeman ympärillä tai kirjoitella kaikenlaista vaikka suomalaisesta ruokaperinteestä. Olin melkoisen innoissani, kun Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio kannusti suomalaisia juhlimaan itsenäisyyttä kahvittelemalla. Kahvikupin ääressä on tehty paljon hyvää, on jaettu iloja ja puolitettu suruja.

Aika on kuitenkin nyt vähän tiukilla, koska minua leivotuttaa ja aionpa vähän kokkaillakin huomisen juhlapäivän kunniaksi. Pastanjauhajat ovat onneksi olleet ehtiväisiä ruokaperinteiden suhteen, kannattaa käydä lukemassa.

Ennen leipomisia ja kokkailuja, tai oikeastaan niiden välissä, jaan kuitenkin pienen askarteluvinkin, jos vaikka jollakulla on joutilasta aikaa huomenna tai viikonloppuna. Tein ulko-oveen tällä kertaa kranssin supisuomalaisista raaka-aineista eli varvuista, sammalesta ja jäkälästä. Homma kävi todella ripeästi, olisinko vartin touhunnut itse kranssin kanssa ja sitten toisen vartin siivonnut sotkujani (koska en tarjennut askarrella ulkona).

Aloitin kranssin sitomalla pohjaksi mustikanvarpuja. Otin kaksi nippua pitkiä varpuja ja kiinnitin toisen nipun latvat toisen tyven lähettyville. Sitten otin kolmannen ja kiinnitin sen joukon jatkoksi. Kiinnitin pötkön rinkulaksi ja kieputin ympärille vähän rautalankaa. Tähän runkoon kiinnitin vuorotellen jäkälä-, sammal- ja varpunippuja kietomalla niiden tyveen rautalankaa. En katkaissut lankaa missään vaiheessa ja paikoitellen se tuolta pilkistääkin. Lopputulos on kuitenkin varsin siisti.

Sen verran pitää vielä mainita, että sammalta, jäkälää ja varpuja saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Ne onneksi säilyvät aika kivasti ulkona vaikka korissa tai pussissa, minunkin sammalet ja jäkälät ovat peräisin lokakuun lopun syyslomareissulta.