Mietin tuossa elokuun puolella jotain pientä ohjelmanumeroa esikoisen synttäreille. Meillä on jo ongittu (aika monta kertaa), kiinnitetty prinsessan kruunua tai Stellan nokkaa (aasin häntä -tyyppisessä leikissä, niin ikään aika monta kertaa) sekä etsitty aarteita. Viimeksi mainittua ei ole tehty kuin kerran, koska homma meinasi mennä lööperiksi jo ennen kuin se alkoikaan. Tarkalleen ottaen jo ennen kuin koko synttärit alkoivat. Nopeimmat vieraat löysivät ensimmäiset aarteet kätevästi meille tullessaan. Pienimmät vieraat yrittivät syödä karttansa. Muuten oli ihan mukavaa. Eli aarteenetsintää järkätään varmasti joskus uudestaan, mutta ei ihan lähitulevaisuudessa.
En ehtinyt kauaa googlata kun innostuin pinjatasta. Olin miettinyt sitä aiemminkin, mutta olin tähän asti todennut omat lapset ja vieraslapset liian pieniksi. Löysin kivan ohjeen, joka oli muuten hyvä ja täsmällinen, mutta siinä ei muistettu mainita, että aikaa täytyy varata vähän enemmän kuin pari tuntia, riippuen liimanäppien määrästä.
Alku sujui näppärästi. Liimasimme sanomalehtisuikaleita ilmapallojen päälle erikeeperin ja veden sekoituksella. Sitten annoime pallojen kuivua. Tein toisesta possusta vähän ohuemman, pari kolme kerrosta, ja toisesta vähän paksumman. Ehkä kerros tai kaksi lisää.
Askartelin possulle kärsän pahvista ja korvat munakennosta. Sain mielestäni hyvän idean ja tein toiselle possulle jalat tyhjistä vessapaperirullista. Sitten vessapaperirullat loppuivat (onneksi), joten toiselle possulle tein jalat kartongista.
Kovettuneen possun massuun leikkasin terävällä veitsellä pienen aukon yllätyksiä varten. Perinteisesti pinjata pitää sisällään kai pelkkää karkkia, mutta nyt tungin sisälle pienet pussukat ja ilmapalloja.
Ensimmäisen possun maalasin valkoiseksi, halusin possun muistuttavan Onneli ja Anneli -elokuvan säästöpossuja. Muuten meni ihan hienosti, mutta jossain vaiheessa possun jalat alkoivat mennä alta: vedessä hajoavat vessapaperirullat alkoivat hajota atomeiksi märän maalin ansiosta. Hirmu kätevää. 
Ripustin sitten possun roikkumaan, jotta jalat kuivuisivat ja kovettuisivat. Possu jäi vähän vinksalleen, mutta loppujen lopuksi se pysyi hyvin kasassa, jopa vähän turhankin hyvin... 
Toinen possu sai pintaansa tuollaista silkkipaperihörselöä, siitä tuli kyllä aika sievä. Olin kovasti mielissäni pinjatoista, vaikka niissä melkoinen homma olikin. Mielessä on koko joukko pinjataideoita, kohta voisi värkätä vaikka halloween-pinjatan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti