Askartelussa on jotain hirmu rentouttavaa ja koukuttavaa. Tai ainakin minä koukutun nopeasti tietyntyyppisiin juttuihin. Kerron toivottavasti parin viikon sisällä pinjata-touhuistani.
Pompomeja tein ensimmäisen kerran jo kolme vuotta sitten, mutta silloin kovalla kiireellä ja ilmeisesti huonosta silkkipaperista. Muistelen, että paperin repeily ärsytti. Ehkä olin vain kovakourainen?! Keväällä askartelin pikkusiskon synttäreille parikymmentä pompomia. Jep. Luit oikein. Kuvassa on vain osa. En ollut nimittäin varma, että kehtaanko kertoa koko totuutta. Mieskin kysäisi, että oliko aika käynyt pitkäksi. No ei ollut, mutta kun sain inspiraation. Nyt inspiraation hedelmät on piilotettu pitkin vaatekomeroiden ylähyllyjä odottamaan uusia juhlia. Tekisi mieli kyllä askarrella pari lisää. Vaikka rapujuhliin tai halloweeniksi.
Ohjeen tarkistin K-ruoka-sivuilta. En todella ehtinyt ottaa mitään vaihekuvia pompomtohinassani. Vaikka aika monta tilaisuutta kyllä olisi ollut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti