Saimme muutama viikko sitten ilahduttavia ja harvinaisia vieraita Pariisista. Ruoka ei tosiaan ollut pääosassa, keskityimme kuulumisiin, mutta jotain kivaa halusin värkätä. Mielessä kävi ensin karjalanpiirakat ja kotijuusto, mutta arvelin ystäviemme jo saaneen osuutensa perinneherkuista Suomen kierroksellaan. En lopulta osannut päättää mitään teemaa, tosin sen verran olin skarppina että mitään juustoja ja croissantteja en alkanut virpoa esille.
Tarjolla oli yksinkertaista ja helppoa ja nopeaa, vaikka oli kyllä pitkästä aikaa kiva viritellä pienet kutsut. Lohkoperunat eivät olleet edukseen kuvissa, pataleivästä en kehtaa enää ottaa kuvia. Tai en ainakaan kehtaa julkaista. Sitä on tarjolla aina. Yritin kyhätä myös niitä kaikissa siisteissä ruokablogeissa nähtyjä kananmuna-avokadovirityksiä, mutta lopputulos oli eri tavalla tajunnan räjäyttävä kuin olin toivonut. Piilotiin avokadot kaappiin, tosin rohkea kälyni vaati saada maistaa.
Jälkkärivaiheessa unohdin kameran tyystin, se oli vähän harmi. Kokosin lasimaljaan pappilan hätävara-tyyliin kaapista löytyneitä keksejä vähän murenneltuina, omenasosetta sekä kreikkalaisen jugurtin ja kermavaahdon seosta. Lopputulos oli aika kiva. Suorastaan tosi kiva. Lupaan palata asiaan.
Sen verran suomalaista piti kuitenkin olla, että tein lohirullia ja metsäsienisalaatilla täytettyjä ruisnappeja.
Raikas ja ihana vihreä salaatti + hyvä kastike oli kälyn käsialaa.
Näille oli olemassa jokus soosikin, ehkä tsatsiki. Mutta kuvatodisteita asiasta ei ole.
Tämä Henri Alénin salaatti on ehkä hienoin tuttavuus pitkään aikaan. Siis ruokapuolen tuttavuus. Ohjeen rustasin ylös marraskuussa.
Salaatti sopi hienosti myös routapaistin kanssa. Routapaisti on muuten mainio keksintö, sen kyytipoikana oli aiolia.
Routapaisti hirvestä (Pastanjauhajilta kopsattu ja muokattu ohje)
jäinen hirvipaisti (esim. 2-3 kg)
jälkimarinadiin:
2 l vettä
jäinen hirvipaisti (esim. 2-3 kg)
jälkimarinadiin:
2 l vettä
1 dl soijakastiketta
1 dl sokeria
200 g karkeaa merisuolaa
1 rkl rosmariinia
10 kokonaista mustapippuria
10 katajanmarjaa
5 laakerinlehteä
Kiehauta kaikki jälkimarinadin ainekset niin, että sokeri ja suola liukenevat. Anna liemen jäähtyä kunnolla, jottei liha jatka kypsymistä enää siinä vaiheessa, kun upotat sen marinadiin.
Laita paisti suoraan pakastimesta uuniritilälle. Alle kannattaa laittaa pelti tai uunipannu. Paista paistia 80-100 C:n lämmössä 8-10 tunnin ajan. Käytä paistilämpömittaria, mikäli sellainen taloudesta suinkin löytyy. Sen avulla saat lihan tarkemmin haluamaasi kypsyyteen. Alhaisessa lämpötilassa kypsyminen tapahtuu hitaasti, mutta paistin kypsyyttä on mahdoton arvioida.
Työnnä mittari lihaan, kun paisti on sulanut riittävästi - eli käytännössä muutaman tunnin paistamisen jälkeen. Sopiva sisälämpötila on 65-70 astetta.
Laita liha suoraan mausteliemeen ja anna sen jälkimarinoitua jääkaapissa 8-12 tunnin ajan. Valuta lopuksi paisti kuivaksi ja nauti se ohuiksi viipaleiksi leikattuna.
10 kokonaista mustapippuria
10 katajanmarjaa
5 laakerinlehteä
Kiehauta kaikki jälkimarinadin ainekset niin, että sokeri ja suola liukenevat. Anna liemen jäähtyä kunnolla, jottei liha jatka kypsymistä enää siinä vaiheessa, kun upotat sen marinadiin.
Laita paisti suoraan pakastimesta uuniritilälle. Alle kannattaa laittaa pelti tai uunipannu. Paista paistia 80-100 C:n lämmössä 8-10 tunnin ajan. Käytä paistilämpömittaria, mikäli sellainen taloudesta suinkin löytyy. Sen avulla saat lihan tarkemmin haluamaasi kypsyyteen. Alhaisessa lämpötilassa kypsyminen tapahtuu hitaasti, mutta paistin kypsyyttä on mahdoton arvioida.
Työnnä mittari lihaan, kun paisti on sulanut riittävästi - eli käytännössä muutaman tunnin paistamisen jälkeen. Sopiva sisälämpötila on 65-70 astetta.
Laita liha suoraan mausteliemeen ja anna sen jälkimarinoitua jääkaapissa 8-12 tunnin ajan. Valuta lopuksi paisti kuivaksi ja nauti se ohuiksi viipaleiksi leikattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti